Alpakanpehmoista

Ruskean villatakin jälkeen piti saada äkkiä puikoille jotain uutta! Siis vanhat (ikivanhat) UFO:t ei siihen vaivaan auta vaan piti saada aloitettua jotain uutta ja se onkin välillä lähes tuskallista, kumma juttu! On ihan hirveää jos telkkarista tulee jotain katsottavaa eikä ole mitään mitä neuloisi (vaihtoehtona voi myös onneksi tehdä niin että nauhoittaa ohjelman, sillä EN OSAA katsoa telkkaria neulomatta!!).

Tuskailin monen eri mallin ja langan välillä, kaivoin lankavarastoa, selasin malliohjekansioita, mutta juuri silloin kun pitäisi löytyä neulottavaa, to do-lista katoaa jonnekin avaruuden mustaan aukkoon (vaikka se onkin minulla jo tallennettuna), mutta eihän juuri silloin satu olemaan tarvittavaa lankaa eikä ainakaan tarpeeksi, sillä en uskalla aloittaa varmistamatta että samaa lankaa saa lisää...

Aloin jo tuskastua, mutta onneksi ikivanha lanka kohtasi uuden ohjeen, eli Novitan vanhat harmaat Alpacat yhdistyivät sovellettuna top-down-raglanin ohjeeseen. Surffailin top-down-tyyppisten neuleidenkin parissa tunnin jos toisenkin (ja löysin taas paljon kaikkea muutakin;-) ) ja puikoilla on nyt villatakin tapainen, joka on muuten sileää neulosta paitsi etureunassa on pientä löyhää palmikkoa. Reunassa on helmineuletta.

Huomaa "silmukkamerkit" : vaikka minulla on hienot silmukkamerkit, en osaa käyttää kuin näitä langanpätkiä, kun pelkään että jos silmukkamerkit irtoaa, ne on naperolle vaarallisia!

Alpakasta (500 g) on tehty jo aikoinaan naperolle villahousut ja pusero, mutta uskoisin että lanka riittää, etenkin kun voin näin säädellä helman ja hihojen pituutta. Tosin haluan kyllä pitkät hihat, mutta takki voi sitten puolestaan olla lyhyempi helmainen, vaikka olisivatkin poissa muodista. Onpahan takki ainakin syksyn muotiväri - harmaa:-)

Alpakka on ihanan pehmeää, saisipa tätä Novitan lankaa vielä jostain lisää! Niin pehmoista, niin pehmoista:-) Hassua, että heti kun sain tämän puikoille ja näin että malli oletettavasti on sopiva, huokaisin ja pystyin rauhoittumaan, nyt puikoilla on taas sellaista joka rentouttaa. Ja voin rauhassa jo varautua siihen että tämäkin valmistuu, eli alan jo valmiiksi etsiä seuraavaa puikoille laitettavaa... siksi on niin hyvä olla monta työtä yhtäaikaa tekeillä - ei tule tyhjien puikkojen syndroomaa!!

Ja vielä päivän napero-lankaosuus: tiedän aina milloin napero on mennyt lankavarastokaapeilleni: kaapista kuuluu puhetta : "ihania, ihaaaania, ihaaania...." kun napero penkoo lankakeriäni. Sama puhe alkaa myös lankakaupassa (villiintyi ihan Pirtin kehräämön hyllyjen välissä, niin kuin taisin minäkin...) tai kaupan lankahyllyjen välissä tai missä vaan missä on lankaa, myös neulelehtien kuvat aiheuttavat saman ihastelun:-)