Pakkoneulontaa - no ei kai....

Välillä on vain neulottava pikaisesti tarpeeseen. Tällä kertaa se tarve kuulosti tältä:

1. "Äiti, mun saapasvillasukat on liian isot!" (= olin tehnyt liikaa kasvunvaraa ja sukat oli vielä lisäksi kastuessaan kai venyneetkin)

2. Juniorin ainoa sopiva pipo unohtui päiväkotiin perjantaina (= viikonloppuna ei ollut pipoa päähän).

Pikaisen neulomisen seurauksena tyttö sai sopivat sukat saappaisiinsa:

Nukkumaijan unisukat

Malli: oma

Lanka: Itsevärjätty Novita Nalle

Puikot: 3 mm

Muuta: Olin ihan unohtanut tämän oman sukkamallini, kunnes huomasin että ystäväni oli neulonut hienot Nukkumaijat. Piti kokeilla osaanko vielä itse neuloa tuollaiset;-)

Vinkki: Muistelin että se 4 oikein yhteen-kavennus on aika haastava jos vähänkin käsialassa on tiukkuutta ja ratkaisin sen nyt yksinkertaisesti niin että neuloin 4 oikein takareunoistaan yhteen. Huomattavasti helpompi neuloa ja toki ed. kerroksella kannattaa aina vähän väljentää käsialaa jos mahdollista.

Ja juniori sai uuden kevätmyssyn, malli kaikista yksinkertaisin kun lanka kuitenkin oli kirjavaa.

Aalto-pipo

Malli: oma, perusmyssy ylhäältä alas silmukoita lisäten niin kauan kuin sopiva, sitten sileää kunnes korkeus riitti. Lopuksi korvaläpät oikeisiin kohtiin

Lanka: TeeTeen Aurea

Puikot: 3,5 mm

Muuta: Pipon nimi tuli värikuvioista joita lanka teki neuloessa. En yhtään tykkää värin lätäköitymisestä, mutta langan ihana pehmeys nyt antoi anteeksi rumahkon värin.

Kirjan ja Ruusun päivän kunniaksi ostin itselleni eilen ihanan hemmottelukirjan:

Virkkaus kun innostaa aina kevään tullen, en voinut vastustaa tätä "hakuteosta" ;-) Upeita reunusmalleja ja tosi selkeät kaaviot ja ohjeet. Sopii loistavasti juuri tällaiselle sunnuntaivirkkaajalle, jolle perusasiatkin on vielä vähän uusia juttuja...