Joskus kannattaa neuloa vaikkei valmista tulisikaan. Minä opin sellaisessa projektissa kaksi uutta asiaa, vaikka lopulta koko työ menikin purkuun. Tai siis ei edes koskaan valmistunut. Mutta olen silti oppimaani tositosi tyytyväinen!!
Projekti oli nimeltään
Pikku-Pete- myssy. Olen aikoinaan neulonut sellaisen kerran ja halusin kokeilla sitä uudelleen, koska muistelin että malli on nerokas ja ohje hyvin kirjoitettu. Mitään tarvetta Pikku-Petelle ei ollut, mutta minähän neulon usein ilman päämäärää ;-)
Ja kuten sanottu, neule meni purkuun, joten tietenkään siitä ei ole kuvaa (no joo,
tietysti voisi olla mutta kun en tajunnut kuvata ennen kuin purin.... ;-) ), siksi kuva vanhasta Pikku-Pete-myssystä jotta näette minkä mallisesta myssystä on kyse:
Langaksi valitsin aika ohuen villalangan (kuten näköjään viimeksikin), ja aika alkuvaiheessa huomasin, että myssystä todella tulee vauvankokoinen ja jotenkin innostus lopulliseen työhön lopahti. Mutta mutta! Ehdin kuitenkin oppia
ns. provisional cast-on- aloituksen. Siitä olin kyllä kuullut ja lukenut ja eihän se mikään vaikea juttu ole ollenkaan. Tällä kertaa se vain kolahti, kun päätin, että nyt teen IHAN ohjeen mukaan. Edellisellä kerralla olin tehnyt sellaisen perusaloituksen,
ns. ristikkäin luomisen. Ohjeessa sitä ei ole sen tarkemmin neuvottu, mutta
tuo Knittyn ohje on tosi hyvä. Kuvat kertoo niin selkeästi mistä on kyse. Olipa ihana oppia uutta :-)
Toinen tekniikka minkä opin, on että vihdoin osaan tehdä lyhennetyt kerrokset ilman reikiä!! Ja etenkin sen miten nurjalla saan sen lankakiepautuksen "eliminoitua" eli sitten kun se käännöskohta pitää neuloa normaalisti. Aina olen saanut sen silmukan jotenkin kierteelle, mutta Pikku-Peten ohjeessa se vaan oli niin hyvin selitetty että ymmärsin!! Itse asiassa se meni ikään kuin vahingossa oikein kun vain tein ohjeen mukaan ajattelematta asiaa sen kummemmin! Eikä siinä edes ollut kuvaa!! Loistavaa!
Nämä kaksi tekniikkaa helpottaa kummasti neulomista tulevaisudessa. Olen aina vältellyt etenkin noita lyhennettyjä kerroksia, mutta nyt tuli tunne että niitähän pitää harrastaa enemmänkin vastaisuudessa! Käteviähän ne on oikeasti :-)
Vielä kolmas uusi jippo on kerrottava, olen nimittäin siitäkin ihan innoissani!
Pinterestiä selaillessa törmäsin ihan huippuniksiin miten neulotaan
intarsiakuvio pyörönä. Ei sinänsä mikään erikoinen juttu, sitä ei vaan ole tullut ajatelleeksi, että sen voisi tehdä niin. Ohje (ruotsinkielinen) löytyy
täältä, mutta vaikka se on ruotsiksi, kuvat on loistava juttu ja siitä kyllä ymmärtää idean. Nyt kun tuon tietää, voi neuloa vaikka lapasen päälle kuvion ilman että toiselle puolelle tarvitsee neuloa jotain pikkukuviota vain siksi, että pitää vain lankaa kuljettaa mukana. Onhan toisen puolen neulominen nopeampaakin kun voi neuloa yksiväristä ja vain käden selkäpuolelle kuviota :-)
Tässä esimerkissäni on sukka, johon halusin vain etupuolelle kuvion, eli sukan omistajan nimen :-)
