Pinnityyny

Ompelin vielä vähän lisää! Lainasin innoissani kirjastosta Mekkotehdas-kirjan aikomuksena ommella siitä jonkin kivan mekon tytölleni kesäksi. No, sen kirjan kaavojen koot ei riittäneetkään 8-vuotiaan kokoon. Selailin kirjaa kuitenkin tarkemmin ja  löysin sieltä jotain muuta ommeltavaa!  

Siis pinnityynyn! Loistava idea ja uskon että tämä toimii! Meillä on aina pinnit hukassa ja lojuvat jossain teillä tietymättömillä, joten tämä idea tuli kyllä tarpeeseen.

Nopea pieni ja helppo ompelutyö ja kiva lopputulos!

Kirjakin on aivan ihana fiilistelykirja, tosin onhan se vähän kurjaa huomata, että oma tytär on jo ohittanut tuollaisen söpöstely-mekkoiän :-( Tuollaisia mekkoja pitäisi olla ainakin 160-senttisille saakka! (En nyt purnaa tämän enempää siitä miksei 140-senttiselle löydy kivoja mekkoja kaupasta (siis oikeita mekkoja, sellaisia Onneli&Anneli-mekkoja) mutta kun kaavoissakin koot loppuu tuossa vaiheessa, niin kyllä alkaa kenkuttaa...) 

Ompeluhommia

Kun hiiret on poissa, niin kissa hyppii pöydällä - tai ainakin ompelee siellä. Tai jotakin siihen suuntaan ;-)  Eli kun koko muu perhe on poissa kotoa, minähän valtasin keittiön suuren ruokapöydän ompelukäyttöön. Siinä saa ompelukone oleilla koko viikon - kyllähän sitä ruokailla voi muuallakin ;-)

Ensin kokeilin uudenlaista pussukan mallia, ohje löytyy täältä. 

Olen sen vielä verran aloittelija näissä ompeluhommissa, että kokeilen uutta mallia aina vain jollakin sekalaisella jämäkankaalla mitä löytyy kangaslaatikoistani. Niin tämäkin, tosin nyt löytyi kyllä aika hyvin yhteensopivat värit. Onneksi pussukkakin onnistui kohtalaisen hyvin! 

Seurailin tuon linkin sitä video-ohjetta, ja siinä kyllä oli niin hyvin näytetty työvaiheet, ettei siihen mitään kielitaitoa tarvitse! Loistava ohje :-)

Pussukan teko alkoi suikaleiden yhteenompelulla:

Ja niitä sitten vähän poimuteltiin, oli muuten hyvät niksit tähänkin juttuun. Tuli opittua ihan käyttökelpoinen juttu!

Vetoketjun ompelu ON aina hastava juttu. Siihen pitää keskittyä...

Ja tällainen siitä tuli, vuorin laitto on aina jotenkin aivoja solmuttavaa hommaa, mutta onnistuin!!

Ja kun kone kerran oli valmiina, ompelin saman tien kassin. Kyseessä on tyttäreni maalaama kangas, jonka hän halusi muuntuvan kassiksi itselleen. Siispä ompeluhommiin!

Tässä ensiksi kangas kahdeksi kappaleeksi leikattuna:

Ja tässä valmis kassi toiselta puolelta:

ja toiselta puolelta:

Leikkasin kappaleet puoliksi, koska pienen tytön kassin ei tarvitse olla niin korkea, että kantaessa se viistää maata ja samalla sain niistä palasista kassin kahvat. Kassissa on siis vaakasuora sauma keskellä.

Paperivalaisimia

Muutama viikko sitten meillä oli koulussa paperijakso, joka piti sisällään myös paperivalaisimen tekemisen. Teimme muitakin monenlaisia juttuja paperista, mutta tässä ensiksi paperivalaisin. Monet tekivät ihan kokonaan uuden valaisimen, mutta minä en kotiini halunnut yhtään uutta tavaraa (joka ehkä jäisi nurkkiin pyörimään), joten tuunasin vanhaa!

Niin innoissani kuitenkin olin aloittamaan lampun tekoa, että unohdin ottaa kuvaa alkuperäisestä lampusta. Ja tajusin virheen siinä vaihessa kun olin repinyt vanhat paperit pois... Malli on kuitenkin ihan sama, eli laitoin runkoon vain uudet paperit, joita siis tehtiin kurssilla. (Tässä itse asiassa on kurssikaverini tekemiä papereita, sillä omani ei olleetkaan tarpeeksi suuria. Tein kuitenkin samanlaisia arkkeja samasta massasta, mutta A5-koossa.)

Tässä lampun työvaiheita, paperit liimasin yksitellen kiinni:

Alla olevassa kuvassa valmis lamppu valaistuna. Yhdelle sivulle laitoin sydänkuvion lopuksi. Sydän on tehty kierrätysmassasta, jossa on havaittavissa silppurisilppua . Sydämen "revin" vesiviiva-tekniikalla, jotta sain reunan siistin epätasaiseksi.

Tein myös toisen valaisimen, eli led-tuikulle kivan "kuoren":

Kehikko on muotoiltu metalliverkosta, johon kiinnitin samasta verkosta kahvantapaisen. Sitten kehikko kastettiin muutaman kerran paperimassaveteen. Jokaisessa kastossa metalliverkkoon tarttui aina vähän lisää paperimassaa.

Tuollaiseen ei tietenkään voi oikeaa tuikkua laittaa, mutta led-tuikulle tuo on kiva teline, vaikka parvekkeelle :-)

ISO peitto!

Ja nyt se on valmis!!! En edes muista milloin aloitin tämän, mutta uskoisinpa että olen tätä neulonut ainakin kaksi vuotta ellei pidempäänkin. Siis toki olen jättänyt tämän aina välillä moneksi kuukaudeksi syrjään enkä ole neulonut yhtäkään tilkkua pitkään aikaan, mutta hitaasti hyvä tulee. Tai jotain siihen suuntaan :-) 

Kyllä ne ikuisuustyötkin joskus vaan valmistuu! Uskottava se on ;-)

Ulkona tätä olisi ollut ihana kuvata, siis mökin pihalla, muttei tällaista puolitoista kiloa painavaa villapeittoa viitsi kesäkuumalla lähteä kuskaamaan mökille ihan vaan valokuvaamista varten. Kun ei sitä kuitenkaan ole siellä tarkoitus käyttää. Kotiin tämä tulee käyttöön. Jokapäiväiseksi silmäniloksi :-)

Peitto on neulottu siten, että olen neulonut 4 pienempää peiton osiota ja ne sitten lopuksi ompelin yhteen. Ja reunaan vielä virkkasin muutaman kerroksen kiinteitä silmukoita ja pylväitä. Peiton tilkut on neulottu ns. dominotekniikalla ja sillä olen minimoinut ompelun määrää sekä langanpäiden päättelyn määrää. Lisäksi vielä aina väriä vaihtaessani päättelin langanpään kieputtamalla langan jokaisen silmukan jälkeen. Olipa aika nautinnollista lopuksi vain katkaista langanpäät kun ne oli jo neuloessa päätelty :-)

Jokainen tilkku on aloitettu 35 silmukalla ja keskelle tulevalla kavennuksella vähitellen silmukat vähentyen yhteen silmukkaan. Ja siitä taas poimittu uuden tilkun silmukat, kätevää!

Tässä nurjalta puolelta otetussa kuvassa näkyy nuo päättelyt:

Sainpas peiton edes vähän ulkotiloihin oleilemaan:

Dominopeitto

Malli: oma

Lanka: Novita 7 veljestä, itse värjättyjä kasveilla ja sienillä, 1500 g

Puikot: 3,5 mm

Fiilis: Tällaisen projektin jälkeen on kyllä takki tyhjä - tyyliin: mikäs olisi seuraavan jättiprojekti??

Värjäilyjä

Kasviväripainanta-kurssikin päättyi ja tässä on muutamia tuotoksia siltä kurssilta!

Tämä pikainen värjäysoperaatio oli seuraavanlainen: laitoin silkkihuivin kierrettynä ja muutamasta kohdasta kalastajalangalla tiukasti solmittuna väriliemeen. Väriliemi oli sinipuuta ja koska väri oli tosi vahvaa, nostin huivin lähes samantien pois. Avasin solmut ja huuhtelin, mutten ihan tykännyt violetin ja valkoisen voimakkaasta konrastista, joten kastoin huivin vielä solmimatta laimeaan punapuu-liemeen. Se vähän tasoitti värejä ja värityksestä tuli mielestäni tosi kiva! Helppoa värjäystä tuo :-)

Lankojakin ehdittiin värjäillä, tässä sinipuulla värjättyjä vasemmalla ja oikealla punapuulla ja punapuu/veriseitikki/punajuuren kuori- sekoituksessa olleet. Ihania!

Tässä painamiani kankaita. Kokeilin sinipuuta, punapuuta, keltasauramoa ja punasipulia. Lisäksi ylhäällä ja alhaalla olevat kahdenvärin jutut on happoetsauskokeiluja. Samoin puna-vihreä-raidallinen tilkku. 

Kyllä oli kiva kurssi, ja ennen kaikkea mukavaa välillä värjäillä porukalla, kun yleensä värjäilen itsekseni mökillä. Aina tulee uusia ideoita kun jutustelee värjäyksistä muiden kanssa! :-)

Puutöitä vaihteeksi

Koulussamme oli kahden viikon mittainen puutyöjakso ja teinpä minäkin siellä jotain :-) Ensiksi kaikki tekivät jotain keittiövälineitä oman valintansa mukaan. Minä halusin lisää puisia voiveitsiä, joten niitä siis lisää ainakin omaan käyttöön ja jotain ehkä lahjaksikin!

Tässä veitset on hahmoteltu karkeasti ja sahattu vannesahalla muotoonsa (= hui, iso kone, jolla olisi voinut pikkoa sormet siinä samalla!). Halusin kolme pienempää samanlaista ja sitten kaksi isompaa.

Tässä pari veistä on hiottu hiomakoneella vähän tasaisemmiksi. Loput onkin sitten tehtävä hiekkapaperilla - ja kärsivällisyydellä ;-) Hionta nimittäin piti tehdä sinnikkäästi järjestyksessä hiekkapaperilla vahvuuksilla alkaen 80:stä päätyen 240:een :-) Vain sillä tavalla sai kaikista sileimmän lopputuloksen.

Ja olinpa minä kärsivällinen! Näistä tuli niin pehmoiset ja sileät että olen kyllä oikein tyytyväinen lopputulokseen. Kaksi vasemmanpuoleisinta isompaa veistä tuli vähän erilaiset ihan tarkoituksella. Halusin tuohon toiseen kokeilla vähän kulmikkaampaa terää.

Toinen puutyö oli nimeltää "säilytin", mikä sinänsä voi olla melkein mitä vain ja minkä kokoinen vain.

Aika tuntui loppuvan kesken, kun kesäflunssakin iski kesken puutöiden, mutta sain kuitenkin kivan pienehkön puurasian aikaiseksi. Tässä suunnitelmat paperilla ja rasian sivuosat sahattuina:

Rasiassa ei käytetty kiinnityksenä ollenkaan nauloja ym, vaan näin pieneen laatikkoon riitti kunnon liimaus. Tässä sivut on liimattu ja laitettu puristukseen:

Sivut on jo valmiit ja pohjakin liimattu paikoilleen. Kansi odottelee vieressä. Edessä siis vielä hiontaa, hiontaa...

Tässä rasia on jo lähes valmis kiinnitettyine saranoineen (niihin tuli pienet naulat).

Ja rasia auki: Mitään kiinnitystä en tuohon halunnut, koska kyllä kansi pysyy kiinni ilmankin. Tarkoitus on vielä maalata rasia ja ehkä vielä koristellakin sitä maalaamalla. Mutta on tuo oikeastaan kaunis jo noinkin :-) Ja ihanan puuntuoksuinen!

Havukassi

Eräänä päivänä pengoin koulussa painamiani kankaita ja tuli mieleen, että tämä vihreä, havukuvioinen kangas voisi vaikka päästä pieneksi kassiksi. Sellaiseksi mihin mahtuu yksi maitotölkki ja vähän jotain muuta pientä kivaa. 

Siispä kangasta leikkaamaan:

Kassin kahvat teen yleensä aina samalla tavalla. Napakat kahvat tuli taas!

Mitään vuoritusta en tähän kassiin tarvinnut, kangas on muutenkin mukavan vahvaa kassiksi. Kahvat vain pienen yläkaitaleen väliin, ja...

... Tadaa! Kiva kassi tuli - kyllä tässä lähikauppaostokset kantaa kotiin :-)

Kangas on itse värjättyä ja kuvio itse piirretty, siirretty seulalle ja painettu. Kankaan värjäsin kokonaan sienellä tuputtamalla, jotta pinta tuli vähän epätasaiseksi. Tykkään tuosta tyylistä, pohjustin painokankaita enemmänkin tuolla tavalla!

Paitoja tytölle

Kaupoista kun ei millään löydy 140-senttiselle tytölle kivoja paitoja (tai vaatteita yleensäkään, pienille prinsessoille kyllä on valinnanvaraa vaikka kuinka!), niin tehdäänpä sitten itse :-)

Kiva perus-t-paidan kaava löytyi Ottobresta ja sitä olen käyttänyt jo moneenkin kertaan aiemmin. On kätevää kun löytää hyvän ja toimivan kaavan, jolla saa aina vaan kangasta vaihtamalla ihan uudennäköisiä vaatteita! Ja Ottobrella on hyvät kaavat!

Kangastukusta löytyi kivaa pallokangasta, jota en voinut vastustaa ;-) Ostin metrin ja sitä jäi tämän jälkeen vielä sen verran, että siitä saa vielä hihattoman topin tytölle:

Eurokankaan palalaarista taas löytyi tämä ihana kangas. Ja sitä on niin paljon että siitä tulee vielä jotain muuta isompaakin tämän paidan lisäksi:

Ompelukoneeni saattaa surista lähiaikoina enemmänkin, olen nimittäin viime aikoina päässyt vähän paremmin sinuiksi moisen koneen kanssa ;-)