Pehmokotelo huovuttaen

Monta monta viikkoa sitten koulussamme oli huovutusjakso ja nyt vihdoinkin on mitä näyttää valmiina. Muuten kyllä sain työni valmiiksi jo sillä viikolla, mutta sen yhden napin ompeleminen kesti näin kauan ;-)

Huovutusjakson alkaessa olin flunssassa, joten onneksi työn suunnitelma oli jo valmiina, niin sitä ei tarvinnut flunssan sekoittamilla aivoilla enää miettiä vaan pääsin saman tien töihin. Tarkoituksena oli siis huovuttaa tabletille oma suojakotelo. Onhan sillä jo sellainen tavallinen suojakotelo, mutta on kiva muutenkin vähän somistaa ja pehmentää sitä.

Tässä siis jonkinlaista kuvallista selostusta:

Ensin levitin villat kaavan päälle (kaava oli 30% suurempi kuin tabletti, koska sen verran lampaanvilla kutistuu huovuttaessa). Kaava siis villojen alla piilossa:

Sitten villojen kastelu reunoja varoen ja koko homman kääntäminen ympäri. Nyt kaavakin näkyy:

Sitten levitin etuosan villat ja tein saumat villoja venytellen. Etuosan villaa vähän sävyttelin, jottei olisi tylsän ruskea kokonaan. Nyt oli fiilis niin syksyinen, että valitsin syksyisen ruskan sävyjä:

Minulla oli koulussa mukana vain juuri sen väriset villat, joita olin aikonut käyttää tuossa työssä. Se vähän harmitti kun en ollut jaksanut ajatella koristeluja sen enempää ja jotain teki vielä mieli laittaa. Onnekseni yhden villamytyn sisällä oli pikku nöttönen hahtuvalankaa . Ja vielä juuri oikean väristäkin! Siispä kiepautin sitä pikku spiraalin etuosaa koristamaan. 

Muovi on muuten vielä tuolla sisällä estämässä ettei villat tartu toisiinsa vaan suojuksesta oikeasti tulee pussimainen.

Oikeastaan tuo ei tässä vaiheessa tuon enempää koristeluja kaivannut. Niitähän voisi lisätä sitten vielä kun suojus on muuten valmis. 

Tässä vaiheessa villat pääsivät rullan sisälle ja alkoi rullaus,ja kastelu ja rullaus. Rullan avaus ja taas rullaus.... Kyllä se käsivoimia vähän vaatii. Ainakin kestävyyttä :-)

Kun pussukka oli vähän huopunut, leikkasin etuosan auki, jotta pääsin tarkistamaan saumakohtia ja muotoilemaan etuosan yläreunaa.

Pussukka alkaa jo näyttää huopuneelta. Sitten vain lisää rullausta ja vanutusta....

Tässä pussukka sitten jo valmiina, ennen napin kiinnitystä. Se on aina jotenkin vaikeaa löytää sopiva...

Ja tässä koko juttu valmiina, sen napinkin kera:

Hyvä tuli! Juuri sopivan kokoinen (tässä kuvassa tabletti on tuolla sisällä), ja tykkään syksyisestä värityksestä :-)

Siniset sormet ;-)

Kyllä sitä vaan juniorikin halusi omat sormikkaat kun kerran siskokin sai omansa!

Lanka on niin mukavan säännöttömän kirjavaa, etten viitsinyt alkaa mallailemaan sormikkaista keskenään samanlaisia, joten annoin värien ja raitojen mennä ihan niin kuin ne kerästä tulivat. Etenkin kun lanka on niin ihanaa, etten halunut sitä hukkaan heittää yhtään. Mieluisat tuli!

Voi olla että sormikaskelit alkaa sellaisenaan kohta olla ohi, mutta meillä käytetään sormikkaita ympäri vuoden niin että niitä pidetään lapasten tai rukkasten alla. Ne on lapasten kanssa yhdessä tosi lämpimät - jostain syystä lämpimämpi yhdistelmä kuin kahdet lapaset :-)

Kukkuu!

Ranneosiin käytin toista sukkalankaa, tai itse asiassa useampaakin kun en halunnut kuluttaa raitalankaa siihen. Tein kunnolla pitkät varret (tässä taitteella), jotta ranteet pysyy kunnolla suojassa.

Raitaa ja pilkkuja

Malli: oma

Lanka: Lidlin tarjouslankaa, ostettu muutama vuosi sitten

Puikot: 2,5 mm

Lego-sukat

Jokin aika sitten vinkkasin, että täällä olisi jotain legoihin liittyvää ja tässä ne valmiit lego-jutut on:

Lego-sukat

Malli: oma

Lanka: Novita Nalle musta, keltainen, oranssi ja sininen

Puikot: 3 mm

Noita Lego-sukkia meidän lego-"ukkommekin" eli juniori pitää mielellään! Mikä vaan mikä liittyy legoihin, on mieluista :-)

Lasten juttuja vielä muutakin, eli viime viikonlopun idea synttärikakusta! Tytär ei halunnut "virallista" kakkua vaan mokkapaloja ja porkkanakakkua. Ja niinpä minä tein nistä "shakkikakun" :-)

Oli muuten namia molemmat :-)

Sormet lämpiminä

Huomasimme tyttären kanssa jälleen kerran, että kyllä ne kaupasta ostetut akryylikäsineet vaan on kylmät, ja etenkin jos ne vähänkään kastuu. Ja sitä nyt lapsilla sattuu aika helpostikin! Eikä kylmillä sormilla ole kiva leikkiä!

Siksi kylmiin käsiin ainoa apu on villasta neulotut käsineet ja siis itse neulotut. Vai saako käsinneulottuja jostain kaupastakin? Ei kai ;-)

Kaapin kätköistä löytyi kivan ohutta villaa, Teeteen Kamenaa, jota kului näihin niin vähän , että vielä jäi iso kerä johonkin muuhunkin. Vaikka toisiin samankokoisiin :-)

Lempparivärisormikkaat

Malli: oma muuten, mutta rinsessakuvio Ullasta

Lanka: Teeteen Kamena

Puikot: 2,5 mm

Nyt ei sormet palele! Ja äiti jää sitten miettimään miten kauan käsineet pysyvät tallessa. (Ehkä aloitan saman tien neuloa toisia vastaavia....)

Makeita Fazer-ajatuksia

Monet neulojat ovat varmaan huomanneet Novitan karkkineulekisan ja täälläkin on ajatukset surisseet vähän siihen malliin. Blogistaniasta löytyy jo valmiita karkineuleitakin, nam!

Minullahan oli tuo karkkineule-vaihe tuossa viime loppuvuodesta, jolloin neuloin mm. Tutti Frutti-sukat, DaCapo-sukat, lakujakin on neulottu lapasiin ja vuonna 2010 neuloin ekat kettukarkkilapaset! Noiden jälkeen karkkineuleideoiden suhteen vähän lyö ajatukset tyhjää, kun monenlaista on jo tullut kokeiltua.

 

Jotain ideoita tuli mieleen ja lankaakin olisi löytynyt kotoa (viimevuotisen karkkineulontavaiheen jäljiltä), mutta kun ei ne langat ole novitaa, Höh. Yritin katsoa novitoita, että josko niistä löytyisi noihin Fazerin juttuihin värejä, mutta aina joku väri puuttui. Pitää sukeltaa vielä syvemmälle lankavarastoihini, josko oikein vanhoista langoista sattuisi löytymään oikeita sävyjä. Mielestäni nimittäin noissa jutuissa pitää olla oikea sävy, ei vain oikea väri! Ei ole nimittäin ihana sama esim Suffelissa että millainen ruskea se on. Se on juuri oikea sellainen vähän punertavaruskea ja pinkkikin on oltava juuri oikean makea :-) Suffelin väfriyhdistelmä on muuten aika herkullinen, vaikken Suffelista muten tykkääkään :-)

Mutta pitääpä katsella karkkipusseja tarkemmin jos vaikka joku alkaisi inspiroida.... Yksi idea kyllä jo hautuu mielessä, mutten ole varma hyväksynkö värin, jonka sävy on vähän sinnepäin vai vieläkö pitäisi etsiä parempi idea? ;-)

Kruunu palmikoiden

Nyt on työn alla tämmöinen pipo. Muistatte varmaan edellisen version, joka oli vähän pienempää kokoa. Kehittelen nyt tästä ohjetta jonnekin, Ullaan tai muualle. Yritän saada aikaan edes ne kaksi kokoa, ellen sitten innostu neulomaan vielä enempääkin . Tästä voisi ehkä neuloa aikuistenkin koon, vai voisiko?

Bambulanka on kyllä vaan niin suloisen pehmeää! Saa sitten nähdä miten pysyy kuosissaan, kun neiti yleensä tykkää leikkiä pipolla ja venytellä sitä suuntaan jos toiseenkin. Mutta se jää nähtäväksi ;-)

Palmikkokruunu

Malli: oma

Lanka: Novita Bambu, turkoosi, 1 kerä

Puikot: 3 mm

Isoraidat kinttuihin

Katselin 7 veikka-lankojeni jämäkeriä sillä silmällä. Siis sellaisia vähän isompia keriä, ei niitä pienimpiä nöttösiä joista on vain pieniksi raidoiksi. Näihin kun halusin kunnon raidat. 

Ja olihan siellä yhteensopivia lempparivärejäni. Kahta yksiväristä ja sitten vielä sopiva yksi raitalanka ... ja tadaa! Jättiraitasukat omilla suosikkiväreillä :-)

Ja kunnon varret pitää villasukissa olla. Olen huomannut tykkääväni entistä enemmän kunnon varsista. Onkohan se joku vanhenemisen merkki kun nilkkoja palelee ... Kohta varmaan neulon polvenlämmittimiä. No, sellaisia en ole vielä neulonutkaan ;-)

Onko mun jalkaterä noin pitkä??

Isoraidat

Malli: oma

Lanka: Novita 7 veljestä, pinkki, lila ja lila raitalanka

Puikot: 4 mm