Siilejä ja leijonia :-)

Muutamat uudet siilit on taas valmistuneet, olinkin viime viikolla ahkerana kun sain aikaan nuo ja paljon muutakin (salaisempaa neulomista) :-) Vasemmanpuoleiset on kaksinkertaisesta Nallesta ja oikeanpuoleiset 7 veljeksestä. Harmi kun 7 veikassa ei ole vaaleampaa ruskeaa saatavilla. Se Nallen väri on tosi kiva, joten mieluusti käyttäisin tällaisiin siililapasiin sitä, mutta lapasiin Nalle on mielestäni liian ohut sellaisenaan. 

Siilit

Malli: oma, idea toki saatu "jostain", ohje löytyy täältä

Lanka: Nalle / 7 veljestä sekä hapsulanka Brazilia

Puikot: 3,5 / 4 / 4,5 mm

Toinen käsityöprojektini on tässä valmiina - eli leijonapuku pikkuluistelijalle:

Se ei ollutkaan mikään ihan iisi juttu suunnitella ja ommella! Etukäteen ajattelin sen ehkä helpommaksi... Ensin piti löytää sopiva kaava. 

Opin ihan sattumalta hyödyllisen tiedon eli Burda-lehdissä on aina tammikuun numerossa naamiaispukujen kaavoja (ja Burdan kaavathan on hyviä!), mutta vaikka niissäkin oli muutamia kivoja eläinasujen kaavoja joista olisi leijonan saanut, niin vielä parempi löytyi kirjasta Parhaat naamaisasut.

Opin muuten myös, että kirjaston lastenosastolla on paljon hyviä tietokirjoja myös aikuisille, siis esim. monet käsityö/askartelukirjat löytyykin paremmin lastenosaston hyllystä kuin aikuisten!

Tuon kirjan kaavoista lähdin liikkeelle ja vähän tietty piti muokata kun tuossa oli koot 104/110 ja 116/122 ja meillä ollaan just tuossa siirtymävaiheessa. Otin siis suuremman koon ja vähän pienentelin sopivista kohdista.

Huppua piti muokata vähän enemmänkin kun sen alle piti mahtua luistelukypärä, eli tarvittiin paljon suurempi huppu. Lisäksi itse kehittelin karvareunuksen kun en mistään löytänyt kirjan ehdottamaa karvaa. Ostin vaaleampaa turkiskangasta ja sitten vielä sen lisäksi neuloin Brazil-langasta kaitaleen jonka ompelin noiden kahden erivärisen turkiskankaan rajakohtaan. (ei vielä kuvassa)

Kyllähän se taitaa ihan leijonalta näyttää! Poika oli ainakin tyytyväinen :-) Puku on vielä kivan lämmin, niin että sopii hyvin luisteluun (hallissa) toisin kuin muuten sisätiloissa tuo olisi ihan liian lämmin naamiaisasuksi.

Lankaisia ajatuksia

Jouluisia paketteja tehdessä ja lankalaatikoita varmaan sadannetta kertaa penkoessa tuli mieleeni yksinkertainen idea. Tai periaatteessa sen olen tiennytkin, mutten ole vaan toteuttanut. Eli minulla ainakin lankaostoksille mennessä (sellaisille vähän epämääräisemmille jolloin ei ole vyötettä ja tarkkaa määrää mielessä) unohtuu että mitähän värejä minulla kotona olikaan. Lankahyllyjen paljous viimeistään sekoittaa ajatukset eikä mitenkään tule mieleen mitä värejä tarvitsisin ja ainakaan sitä miten paljon jotain väriä on tai mikä kaupan valikoimasta sopisi jo kotona oleviin väreihin.

Siispä kuvasin 7 veikkalankani (tässä nyt vain esimerkin vuoksi kuvattuna yhden laatikon sisältö). Toki voisi kirjoittaa hienon listan grammamäärineen mutta onhan kuvan nappaaminen paljon helpompaa. Ja sitten kuva on mukana kännykässä :-)

Ja jos oikein laiskottaa eikä viitsi edes lankoja nostaa laatikosta kuvattavaksi, niin kyllähän tällainen sekalainenkin kuva on parempi kuin ei mitään ;-) Tässä Nalle-lankojeni nöttöset yrittävät olla hyvänä esimerkkinä...

Kerran nuo kuvat ovat jo olleet käytössä lankakaupassa käydessä eli toimii! :-)

Pipariset piirakat

Kaikkea sitä mieleen juolahtaakin kun piparitaikinoiden kanssa hääräilee joka päivä. Oli ihan pakko kokeilla miltä näyttää piparista leivotut karjalanpiirakat. Ja kyllä ne vaan aika aidoilta näyttää vai mitä? :-)

Nuo oli vielä tosi helpoja toteuttaa: pyöreällä muotilla otin pyörylän, rypytin reunat sisään päin taittaen. Kantsii kaulia taikina aika ohueksi, jottei tule liian muhkeita kun tuohan on kaksinkerroin suurimmaksi osaksi. Sitten vaan paistamisen jälkeen valkoista sokerikuorrutetta ikään kuin riisiksi. Ja eikun maistelemaan.

Ja sopiihan nuo joulun kahvipöytäänkin hyvin ;-)

Piparikortteja ja piparitaloja

On taas se aika vuodesta kun hetkeksi laitetaan puikot syrjään ja leivotaan oikein urakalla! Tällä kertaa päähäni pälkähti idea ns. piparikorteista. Niitä ei siis ole tarkoitus lähettää, mutta ne ovat vähän kuin joulukortteja muodoltaan. Tai postikortteja. Tai tauluja. Ihan miten vain. Helppoja tehdäkin! 

Niistä tuli vähän niin kuin piparitalojen korvikkeita , kun piparitalot kuitenkin on vähän haastavampia tehdä ja etenkin kuljettaa. 

Yritin googletella löytyykö tuollaisia, kun tuntui että kyllähän nyt joku sellaisen on jo keksinyt. Mutten löytänyt. Vai enkö vaan osannut etsiä oikealla hakusanalla :-)

Paketoin "piparikortit" sellofaanipusseihin, koska tuo satsi lähtee koulun myyjäisiin leirikoulukassaa kasvattamaan :-)

Ja teinhän minä pikkutalojakin muutaman. Myyjäisiin nekin ovat menossa. Omille muksuille pitäisi vielä tehdä joku isompi rakennus. Toiveena olisi kuulemma rautatieasema, etenkin kun junafriikki poikamme sattui näkemään Terhin aseman. Ja kyllä itsekin innostuin kivimies-ideasta niin että jotain vastaavaa tekisi mieli kokeilla :-)