Pirteitä raitoja piiloon

Laiskuutta on monenmoista. Minä olin saanut siirrettyä vähitellen kaikki ohuet sukkani pyykkikoriin, jonne ne olivat jotenkin jääneet hieman pidemmäksi ajaksi. Ja kas kummaa, tarvitsin siis lisää sukkia. Koska villavaatteiden – tai minkään vaatteiden – pyykkäminen ei ole mitään erityisen hauskaa puuhaa, mieluummin neulon uudet sukat kuin alan pyykätä (no, ehkä jossain vaiheessa…). Mutta nyt ykkösenä tuli neulominen.

Tarvitsin siis ohuet sukat, joita pitää paljaassa jalassa. Silloin valitaan vain ja ainoastaan ihanan pehmoisia lankoja joista varpaat nauttivat.

Minulle oli jäänyt lankalaatikoon pyörimään Zauberball-kerä, minkä kirkkaanvihreä väri ei ole erityisemmin houkuttanut. Vihreä on ihan ok, jos se on sammaleenvihreää mutta tuo kirkas voimakas vihreä ei ole mun juttuni. Ja kun ajattelin että nuo jää toisten paksumpien sukkien alle, niin eihän niiden tarvitse olla nätit ollenkaan. Siksi päätin ottaa vihreän pohjaväriksi ja ehkä laittaa jotain lisäksi. Jämäkeristä löytyikin kivoja värejä ja nehän muuttivat jotenkin tuon vihreän kauheuden kokonaan. Minä ainakin tykkään näistä kovasti vaikken vihreästä tykkääkään. Miten nämä nyt raaskii piilottaa toisten sukkien alle ?

Ohuet raitasukat

Malli: perussukka, 4 x 16 silmukkaa

Lanka: Vihreä Zauberball sekä sekalainen määrä samanpaksuisia jämäkeriä

Puikot: 2,5 mm

Käytän sukkien kuvauksen usein näitä succablokkeja, ja jos joku ihmettelee mistä niitä saa ja mitä ne on, niin täältä niitä löytyy 

Ja hei: kyllä minä nyt sain ne vanhat sukatkin pestyä sieltä pyykkikorista!

Hypistelymuhvi

Yleensä itse huomaan kaikenlaiset uudet tuulet neulomisrintamalla, kun aika paljon seurailen palstoja ja selaan mm. Pinterestiä. Kuitenkin runsas viikko sitten minun otti yhteyttä henkilö, joka pyysi minua neulomaan jotakin sellaista, josta en tiennyt yhtään mitään, enkä ollut ikinä kuullutkaan.

Kyseessä oli hypistelymuhvi. Pienen googlailun seurauksena aika nopeasti tajusin mistä oli kyse ja se tosiaan vaikutti kivalta projektilta.

Kuvassa siis hypistelumuhvi nurin päin käännettynä

Lyhyesti siis hypistelymuhvi on muistisairaille vanhuksille neulottu (tai virkattu) muhvi, jonka sisäpuolelle neulotaan tai ommellaan mukaan kaikenlaista mikä käsissä tuntuu mukavalta. Muhvi toki myös lämmittää paljon paikallaan olevien vanhusten käsiä, joten se yleensä tehdään paksusta langasta. Erilaisia ohjeita ja vinkkejä muhvin neulomiseen löytyy täältä.

Muhviin on hauska käyttää erilaisia lankoja, jotta pinta muutenkin tulee käsille mielenkiintoiseksi. Tämä on siis loistava kohde kaikille efektilangoille ja muutenkin pienille määrille jämäkeriä. Minä otin yhteiseksi väriksi pinkki/punaisen, ja sekoittelin sopivassa suhteessa lankoja ja nurjia kerroksia. Nyppyjäkin neuloin mukaan.

Neulomassani muhvissa on mukana huopapalloja, puuhelmiä, eri muotoisia helmiä, kulkunen, eri muotoisia nappeja, virkattu kukka, nauhastoppari (vai mikä sen nimi on…), muovinen rengas, metallikukka ja lisäksi erilaisia pintavaihteluita neuloen.

Kokeilin itse tuota ja minusta se ainakin tuntui tosi hauskalta! Lapsetkin halusivat ehdottomasti ”testata” mitä kaikkea löysivät muhvin sisältä hypistelemällä, kun en ollut vielä heille kertonut mitä sisällä oli. Todella hauska neulottava ja vielä kaiken lisäksi hyödyllinen.

Jos joku haluaa minun neulovan näitä lisää, niin kertokaapa ihmeessä. Minulla nimittäin on niin paljon sopivaa materiaalia kertynyt mitä tuollaiseen voisi kiinnittää, että ne ei ihan heti lopu

Tuplalapaset

Alkutalvesta neuloin jo itselleni ns. tuplalapaset. Tuplalapasethan tarkoittaa sitä, että neulotaan tavallisiin lapasiin ikään kuin vuoriksi (yleensä ohuemmalla langalla) toinen lapaskerros. Varren kohdalla voi olla vain yksi kerros tai sitten sekin voi olla kaksinkertainen. Minusta ranneosa voi hyvin olla yksinkertainen, se kun yleensä jää takin hihan alle eikä tarvitsekaan olla niin paksu.

Nyt kun kovat pakkaset iskivät oikein kunnolla, niin tyttärenikin halusi yhtä lämpimät lapaset kuin minulla oli. Kätevintähän tuplalapasissa on juuri se, että kun lapasen ottaa pois kädestä ulkona, se on helppo laittaa äkkiä takaisin kun ei ole erillisiä lapasia sisäkkäin vaan lapanen on helppo lapsenkin pukea itse.

Ruutulapaset

Malli: Peruslapanen, kuviomalli kirjasta Haavisto: 100 kansanomaista kuviokudinmallia, nro 35/Kotka

Lanka: Novita 7 veljestä, vuoriosa ohutta sukkalankaa (tiheys 25 s /10 cm)

Puikot: 3,5 mm (vuoriosassa 2,5 mm)

Kirjoneuleissa tykkään erityisesti siitä että langanjuoksut ei ole pitkät nurjalla, eli yritänkin aina etsiä tai suunnitella kuvion sellaiseksi että lankaa ei tarvitse kuljettaa liian monen silmukan yli.  Sellainen kuvio on myös siistimpi ja tasaisempi, koska aina ne langan sitomiset näkyy ainakin jossain määrin oikeallakin puolella.

Tämän kuvion löysin kirjasta jossa on ihania perinnelapasten kuvioita, joissa tosiaan riitää valinnavaraa ja tykkään tästä kovasti. Mukavaa on myös se, että kuvio on peräisin vanhasta kotikaupungistani Kotkasta. Tytärkin halusi lapasiinsa saman kuvion – ollaan melkein samikset sitten – kuulemma 

Tuplalapasten neulominen ei ole ihan yksinkertainen juttu. Ensin siis neuloin varsiosan mustalla 7 veljeksellä. Resorin jälkeen lisäsin joka puikolle muutaman silmukan ja vaihdoin ohuemman langan ja puikot. Niillä neuloin ihan peruslapasen eli sen vuoriosan. Olen joskus kokeillut niin että neulon ensin sen varsinaisen lapasen ja sitten vasta vuoriosan, mutta totesin, että siten lapasesta tulee helposti liian tiukka. Varmempi ensin neuloa sopivankokoinen vuoriosa ja sitten varmasti se päälliosa tulee tarpeeksi iso eikä vuori mene lyttyyn (muhkurainen vuori  tuntuu kädessä ikävältä.. kokeiltu juttu sekin, kaikki on opittava kantapään kautta…).

Kun vuoriosa oli neulottu, poimin resorin reunasta uudelleen silmukat (tosin lisäsin joka puikolle yhden silmukan, koska kirjoneule aina vähän on tiukempaa). Sitten vain lapanen valmiiksi. Se piti vielä huomioida, että heti kun peukalon kohta oli ohitettu, peukalo kannatti neuloa valmiiksi, koska siten sai peukalon langanpäät pääteltyä siististi. Lapanenhan on muuten valmis siinä vaiheessa kun lapasosa on valmis eikä lapasen ja vuoriosan väliin enää pääse päättelemään langanpäitä 

Tässä vielä vaihekuva:

Peukalo on tässä jo valmis ja kaikki langanpäät on päätelty mitä siinä vaiheessa on tullut.

Villasukkaa pukkaa

Viime päivien pakkaskelit saivat minut neulomaan nämä villasukat pikapikaa valmiiksi, joulun aikaan kun ne vähän ”unohtuivat” keskeneräisinä ”jonnekin”. Mutta kyllä vaan uudet villasukat aina tuntuvat lämmittävän enemmän kuin vanhat. Uudet on aina ihanan pehmoiset ja kuohkeat!

Joulukalenterisukat

Malli: Nina Laitisen joulukalenterisukat

Lanka: Novita 7 veljestä, graffiti ja valkoinen

Puikot: 3,5 mm

Aloittelin näitä innoissani jo ennen joulua, kun huomasin että noita joulukalenterisukkaohjeita oli enemmänkin kuin yksi (vanha tuttuhan jo monena vuonna on Neulistin kalenterisukat). Näissä kalenterisukissahan on se idea, että joulukalenterimaisesti joka päivä tulee uusi annos ohjetta ja lopulta jos neuloo siinä tahdissa, jouluaattona on valmiit sukat. Tämä ohje oli Ninan kehittelemä ja juuri minun makuun mukava.

Nämä kuviot ei vaatineet niin paljon kuvioiden ja värien pohdintaa, ja kun vaihteeksi halusin vähän rennompaa menoa, niin kokeilin tätä ohjetta. Alkuperäisen ohjeen mukaan sukista olisi tullut polvisukat tai ainakin pitkälle sääreen ulottuvat, mutta koska olen huomannut etten tarvitse monia niin pitkiä villasukkia, niin sovelsin sen verran, että aloitin kantapään siinä vaiheessa kun itsestä tuntui sopivalta, ohjesta poiketen. Siksi näissä ei siis ole 24 raitaa 

Ohje muuten löytyy edelleen Ravelrystä, jos joku kiinnostuu neulomaan näitä vielä nyt :-)