Blogi siirtyy!

Tämän blogin päivitykset päättyvät, tervetuloa uuteen blogiini kaikki vanhat ja uudet lukijat!
Siis bloggaan jatkossa täällä ! Neulominen jatkuu vanhaan malliin, vain osoite vaihtuu :-)

Siniset siilisukat

Punaiset siilit ei tahtoneet olla yksin, siispä puikoilta putoili myös siniset siilit. Ja meillä toki menee lapsilla värimieltymykset perinteistä päinvastoin, eli tytölle sinistä ja pojalle punaista. Nämä siis tyttösen sukat!

Tuli kivat kotitossut :-)

Siilisukat

Malli: oma

Lanka: Novita 7 veljestä, turkoosi ja Schachenmayrin Brazil-hapsulanka

Puikot: 3,5 mm

Jossain vaiheessa kun neuloin noita hapsuturkkiosuuksia siililapasiin, tuli mieleen, että miksei niitä voisikin neuloa näin päin, eli aloittaa kärjestä. Minulla ainakin silmukoiden poimimisreuna on siistimpi kuin päättelyreuna, joten on kivempi että siilin naaman kohdalla on siistimpi paikka :-)

Kännykkäsormikkaat

Kun neuleidea tupsahtaa mieleen, silloin ei paljon katsella mikä lanka otetaan käyttöön ja neulontavauhtikin on aikamoisen kova! Tämän idean saapuessa otin nopsasti vain sopivan ruskean kerän ja loppuvaiheessa huomasin että lanka uhkaa loppua enkä edes ollut varma oliko lanka Nallea vai jotain vastaavaa... Onneksi kaapin perukoilta löytyi ruskea kerä joka oli kuin olikin samaa lankaa! Jess!

Mutta mikä se idea olikaan...? Jos katsoo tarkemmin oikean käden etusormen kohtaa, huomaa että siinä on jotain erilaista kuin muissa sormissa:

Eli etusormelle on tehty pieni "huppu", jotta sormen saa helposti esille kännykän käyttöä varten! Vime aikoina olen usein ollut sormet jäässä kännykkää räplätessä.  Kynsikäs-lapanen on toinen ratkaisu tuohon ongelmaan, mutta halusin kokeilla ihan sormikkaisiinkin omaa juttua. Ja se toimii :-)

Malli on vähän hiomaton, joten kokonaista ohjetta en taida tästä alkaa kirjoittelemaan. Mutta idean tuosta voi poimia itselleen. Neuloin etusormen päälipuolen sileää (vähän yli puolet silmukkamäärästä) tuossa loppuvaiheessa ja kämmenpuolella jonkin matkaa resoria. Sitten päättelin kaikki silmukat ja poimin päällipuolelta silmukat ja loin kämmenpuolelle uudet silmukat. "Hupun" reunaan resoria vähän matkaa ja sitten alkoikin jo kavennukset,

Kännykkäsormikkaat

Malli: oma, kuvio on nro 27 kirjasta Sata kansanomaista kuviokudinmallia (Ravelryssä)

Lanka: Joku Nallen paksuinen ruskea ja valaenaruskea (ja varressa vielä eri ruskea...)

Puikot: 3 mm

Helmitähti himmelitekniikalla

Vaikken olekaan mikään helmitöiden harrastaja, yleensä messuilla sorrun helmityöpaketteihin. Ne vaan on niin houkuttelevia, etten osaa niitä vastustaa! Tälläkin kertaa kävi samoin :-) Onneksi kuitenkin järki oli mallin valinnassa mukana ja ostin pienempiä tähtiä, vaikka suuret ja näyttävät olikin niin niin kertakikkisen upeita! Yhden ison sijaan ostin monta pientä ja ajattelin, että ne voisi näyttää ihan kivalta ikkunassa. Monta pientä siis mieluummin kuin yksi iso.

Sorruin ostoksille Himmelin osastolla ja ostin ns. 5-sakaraisen tähden tarvikepaketin. Tai siis kaksi pakettia eli niistä saisi aikaan 4 samanlaista tähteä. Alku oli ihan lupaava ja tässä vaiheessa uskalsin jo vähän hengittääkin ;-)

Ja kyllä siitä vaan tähti tuli, vaikkakin vähän klenkkana ;-) Mutta ikkunassa roikkuessaan siitä ei ehkä niin huomaa onko kaikki helmet ihan suorassa linjassa kulmiin nähden... 

Näitä sitten pitäisi tehdä vielä kolme samanlaista. Toisaalta kun on yhden tehnyt, niin eiköhän ne muut mene samalla :-)

Tämä malli on tuotepaketeista se nro 11.

Kässämessut ja uusi Ulla

Messuilla on nyt taas messuiltu jalat kipeiksi ja uusi Ullakin ilmestyi saman viikonlopn aikana! Huh!

Messusaaliini oli aika runsas, tosin onneksi sain myös paljon ideoita, jotka ei mitään maksaneet. Mukaan lähdin Kansalaisopiston kyydillä ja mukavasti kävi, että sain seurakseni vielä mukavan vanhahkon rouvashenkilön, jota en ollut koskaan ennen tavannut mutta keskustelu sujui jo bussissa niin mukavasti että kierreltiinkin sitten koko messupäivä yhdessä (jäi kyllä sitten bloggaajien tapaamispöytä väliin). Käsityöntekijöillä kyllä tunnetusti yhteistä juttelemista riittää!

Lankaa tuli ostettua useampikin kerä, ja paperinarua pariinkin toteutettavaan ideaan. Havupaperi (alimmaisena) tulee käytettyä joulukortteihin. Pinkki ja turkoosi rulla on ihan tavallista resoria, mutta oli niin kivat sävyt että piti ostaa varastoon, resorit kun on muutenkin aina lopussa kun lapsille ompelee paitoja. Muutaman leimasimen ostin ja pari itsekoottavaa tähteä (helmiä) ja nippu ääriviivatarroja ja muutama metallinvärinen muliinilankavyyhti. Hyödyllisen tuntuinen saalis, ei mitään turhaa eikä kauhean kallistakaan.

Uudessa Ullassa puolestaan on minulta Sorja-pipo, johon olen ihan tyytyväinen, vaikkakin 10-vuotisjuhlanumeroon olin aiemmin ajatellut jotain "suurempaa". Mutta hyvä noinkin :-) Ja on siellä paljon muitakin kivoja ohjeita, käykääpä katsomassa!

Sorja-pipo

Maa-sukat

Juniorin sukkia on alkanut mystisesti kadota ja hänellä alkoi olla huolestuttava villasukkavaje. Voi olla että siinä ei ole oikeasti mitään mystistä, eli jalka vain kasvaa ja isosiskolta mahdollisesti pieneksi jäävät sukat ovat sen verran pinkkejä etteivät kelpaa "isolle pojalle", mutta onhan se aika mystistä kun minä neulon koko ajan ja lapsella ei yhtäkkiä olekaan sukkia ;-)

Joka tapauksessa neuloja riemuiten tekee uusia sukkia. Tässä uusimmat, hieman normaalia pidemmällä varrella. Ei jää nilkka palelemaan vaikka lunta menisi vaikka kengän suusta vähän sisään. Kunnon varret on pop!

Maa-sukat

Malli: oma, kuvioita omasta päästä  sekalaisesti singahdellen

Lanka: G-B Wollen JIL (tumma ja vaalea ruskea) ja Gjestal Maija (ruosteenruskea)

Puikot: 3 mm

Loppuun on "ihan pakko" laittaa kuva kuvauspaikasta ja -tilanteesta. Minua jotenkin huvittaa se, miten paikka ja lopullinen kuva on yleensä niin erilaiset. Kuvasta voi saada ihanan harmonisen vaikutelman, vaikka oikeasti kaikki kuvauskohteen ympärillä on kaaoksessa! 

Heitänpä haasteen itselleni ja vaikka teille muillekin neulojille: uskallatteko kuvata myös kuvauspaikan ja näyttää sen lukijoille?! Minä lupaan tehdä niin jatkossa, ainakin satunnaisesti. :-)

Tässä siis näiden sukkien kuvaustilanne! Koska sisätiloissa valoa on tähän aikaan vuodesta tosi huonosti, siis luonnonvaloa, on mentävä ulos. Muuten viime aikoina valokuvani ovat ehkä huonontuneet (entisestään...) sillä Canonini hajosi ja joudun siis kuvaamaan ainoastaan kännykällä. Onneksi hyvällä kännykällä -- mutta kuitenkin...

Mutta asiaan: meillä on mukava pieni talja, jonka päällä tykkään kuvata pieniä neuleita. Siitä tulee kivan pehmoinen tausta ja lämmin väri. Siispä laitoin taljan pyykkitelineen päälle. Ei tarvitse kumarrella parvekkeen lattialla ;-)

Ja kyllä: sukat on kuvattu ennen lumentuloa! Nyt maisema olisi huomattavasti valkoisempi :-)

Karkkipipo

Tämän pipon haudutteluun menikin pidempi aika kuin kuvittelin, kuukausi - ellei peräti kaksi! Mutta siinä se nyt on: oma versioni karkkineulekilpailuun :-)

Pitkään piti miettiä Fazerin kuvioita ja värejä ja tutkailla Novitan lankojen värejä ja lopulta karkkihyllystä alkoi Remix-karkkipussin kyljen värit houkuttaa. Ikinä en ole Remix- karkkeja syönyt joten ihastus on täysin pussin ulkonäköön perustuva ;-)

Lapsilla muuten testasin värien ja kuvioiden oikeellisuutta, kun kysyin, että mikä pipon kuviosta tulee mieleen. Ja sieltä tuli oikea vastaus saman tien!

Tällä mallilla ja kuviolla voisi hyvin tehdä koko setinkin, mutten nyt tähän kisaan moista ruvennut tekemään. Lapsille voisi vaikka tehdäkin jos ja kun väreistä ja kuvioista innostuvat (voipi olla että niin käykin...).

Kuvio on suhteellisen helppo neuloa. Suunnittelin kuvion niin, ettei kerroksella ole yhtäaikaa kuin kaksi väriä, koska itse en tykkää neuloa sellaisia kirjoneuleita (vaikka nättejä ne olisikin!). 

Remix-pipo

Malli: oma, kuvio siis Remix-karkkipussista

Lanka: Novita 7 veljestä

Puikot: 3,5 mm

Muuta: Langat lopulta löytyivät sittenkin kaikki Novitalta ja vielä kaikki 7 veikkaa, hyvä hyvä :-)

Kuviot käsissä

Olen viime aikoina tykästynyt käsineiden neulomiseen, kumma juttu, siinä kun saa sormia neuloa niin monta että hirvittää. Tosin ehkä siihenkin alkaa tottua: nyt etusormea neuloessa piti ihan laskea että eikös näitä olekaan enempää ;-)

Tässä tyttären uudet syksysormikkaat:

Kuvioita käsissä

Malli: oma, kuvio myös

Lanka: Novita Pikkusisko musta ja Viking Nordlys, sateenkaaren väri

Puikot: 2,5 mm

Ja sateenkaarilangan värejä ei tietenkään ole mätsätty. Sen verran arvokasta lanka on, että vasen ja oikea käsi saa olla eriväriset :-)

Kotisiilit

Neuloin taas yhdet siililapaset, tällä kertaa tyttären kaverille synttärilahjaksi. Ja olipa taas hauska huomata miten kiva idea tuo siililapanen on! Ja miten se tekee lapasista lämpimät, kun käden selkäpuolella on tuplalämmitys pörrölangan ansiosta. Minulla ainakin yleensä kädenselkä on se joka tuntuu kylmältä, etenkin pyöräillessä. Minä kun pyöräilen talvellakin :-)

Mutta nämä siis 9-vuotiaan kokoa ja kyllä vaan lahjan saaja tykkäsi:-)

Siililapaset

Malli: oma versio siililapasista

Lanka: Novita 7 veljestä pinkki ja Schachenmayrin  Brazilia, punainen

Puikot: 3,5 mm

Mutta mikä idea syntyikään kun yhdistettiin kylmät varpaat ja siililapaset! 

Homma meni niin että pidemmällä automatkalla tyttären jalkoja alkoi palella kovasti. Ja kun en sillä kertaa ollut tajunnut olla fiksu äiti ja pakannut villasukkia mukaan, ehdotin lapasten laittamista jaloja lämmittämään. Ja ne näytti niin hauskoilta, että tytöllä tuli idea että miksei ole olemassa siilisukkia! Mikä oivallus! Miksen ollut itse sitä keksinyt??

Pakkohan sitä ideaa oli päästä heti kokeilemaan ja näin kiva lopputulos on:

Veikkaanpa että näitä tulee neulottua muutama pari lisää. Niin kivoja kotisukkia näistä tulee :-)

Kotisiilit

Malli: oma

Lanka: Novita 7 veljestä, violetti, Schachenmayrin Brazil, punainen

Puikot: 3,5 mm

Sorjia pipoja

Uusi pipomalli (nimeltään siis Sorja) lähti nyt Ullaan muidenkin iloksi! Ulla julkaistunee muutaman viikon kuluttua?:-) 

Nämä koeversiot on neulottu 9- ja 5-vuotiaalle:

Seuraavaa Ullaa siis odotellessa :-)

Pienoismalliviikko

Viime viikolla koulussa oli pienoismalliviikko ja voisinpa sanoa että se oli tässä koulutuksessa ehdottomasti mukavimpia osioita. Harmillista vaan ihan liian lyhyt! Juuri kun pääsi vauhtiin, se loppui. No, onneksi kotona voi jatkaa vastaavia askarteluja :-)

Tarkoituksena oli siis rakentaa pienoismalli haluamastaan todellisesta tai epätodellisesta tilasta mittakaavassa 1:20. Halusin ehdottomasti rakentaa todellisen tilan, koska halusin hyödyntää pienoismallia siten, että voin tulevaisuudessa kokeilla huoneeseen eri järjestyksiä ilman että tarvitsee raahata kirjahyllyä tai sohvaa paikasta toiseen.  Minihuonekalujen siirto on huomattavasti helpompaa ;-) Huonekalut on siis myös oikeassa mittakaavassa, tuota viherkasvia lukuunottamatta...

Valitsin siis kohteeksi oman olohuoneemme ja tällainen siitä tuli:

Huoneen seinät ja lattia rakennettiin kapa-levyistä. Tapetti on ihan oikeaa tapettia, melkein jopa sama kuin olohuoneessamme on oikeastikin, Parketti on netistä tulostettu. Huonekalut ja muut jutut on sitten askarreltu vaihdellen eri materiaaleista mistä kulloinkin sai aidon näköisen lopputuloksen.

Ikkuna-aukot on leikattu ja niihin on tulostettu kalvolle maisema, joka on sitten kiinnitetty aukon ulkopuolelle. Maisema tekee huoneesta todellisemman tuntuisen.

Kosketinsoitin on tehty kapa-levystä, pahvista ja paperista. Koskettimet piirsin ohuella mustalla tussilla. Miniryijy oli helppo tehdä: pahville liimasin pieniä villalangan pätkiä ja ryijy oli hetkessä valmis ;-)

Kirjahylly on tehty kapa-levystä. Levyn huokoisuus vähän häiritsee leikkauskohdissa silmää, muttei voi mitään! Hyllyihin olisi ehkä voinut käyttää pahvia, olisi siten saanut vähän keveyttä rakenteisiin. Laatikot ja kaappien ovet on ihan vain piirretty mustalla tussilla ja vetiminä on pienet pitkulaiset helmet. Tässä ei vielä kirjoja näy, mutta niitä liimailin aika paljon, kuten lopullisesta kuvasta näkyy :-)

Sohvan ja nojatuolin rakentamiseen meni monta tuntia, mutta lopputulos oli vaivan arvoinen! Ne näyttää aika oikeanlaisilta :-)

Tässä sohvan rakenteita. Paljon piti liimailla ja pyykkipojilla pitää liimauksia kiinni kunnes kuivuivat:-)

Painokuvioita

Viime aikoina neulomisen ohelle suosikkijutukseni on noussut kankaanpainanta. Olen sitä jossain määrin harrastanut reilun vuoden verran, joten aloittelijaksi minua voisi siinä saralla kyllä sanoa. Mutta joku siinä on, mikä kiehtoo.... Ja tarkennettakoon että juuri silkkipaino on se mikä kiehtoo. Sillä saa niin tarkkoja kuvioita ja vain mielikuvitus on rajana niillä kuvioilla!

Tänä syksynä kuitenkin sain oivalluksen yhdistää nämä kaksi teknikkaa, siis neulomisen ja kankaanpainannan. Itse asiassa eräs ystäväni mainitsi, että oletkos kokeillut...? Ja minähän totta kai tahdoin kokeilla HETI :-)

Piti vaan ensin tehdä koetilkkuja. Niitä neuloinkin enemmän kuin koskaan olen ns. mallitilkkuja neulonut! Ei niitä kankaanpainotarvikkeita viitsi ihan yhden tilkun takia esille ottaa. Joten tylsääkin tylsempiä perustilkkuja tuli neulottua....

Ja sitten pääsin painamaan!

Ja nämä mallitilkut tietenkin sopii hyvin tiskiräteiksi, neuloin ne nimittäin bambusta / puuvillasta:

 Tämä hahmokuvio ja tilkku on suosikkini! En ole vielä tuohon kuvioon kyllästynyt :-)

Painoinpa sitten vielä muutamia peruspaitojakin lapsille. Lapset ovat nimenneet kuvion "pikkuperunoiksi" ja pikkuperuna-paidat on meillä suosikkipaitoja väristä riippumatta. Laitoin juniorin valkoiseen peruspooloonkin pikkuperunat ;-)

Ja tytön paitaan "helmipallo"-kuvion:

Pehmokotelo huovuttaen

Monta monta viikkoa sitten koulussamme oli huovutusjakso ja nyt vihdoinkin on mitä näyttää valmiina. Muuten kyllä sain työni valmiiksi jo sillä viikolla, mutta sen yhden napin ompeleminen kesti näin kauan ;-)

Huovutusjakson alkaessa olin flunssassa, joten onneksi työn suunnitelma oli jo valmiina, niin sitä ei tarvinnut flunssan sekoittamilla aivoilla enää miettiä vaan pääsin saman tien töihin. Tarkoituksena oli siis huovuttaa tabletille oma suojakotelo. Onhan sillä jo sellainen tavallinen suojakotelo, mutta on kiva muutenkin vähän somistaa ja pehmentää sitä.

Tässä siis jonkinlaista kuvallista selostusta:

Ensin levitin villat kaavan päälle (kaava oli 30% suurempi kuin tabletti, koska sen verran lampaanvilla kutistuu huovuttaessa). Kaava siis villojen alla piilossa:

Sitten villojen kastelu reunoja varoen ja koko homman kääntäminen ympäri. Nyt kaavakin näkyy:

Sitten levitin etuosan villat ja tein saumat villoja venytellen. Etuosan villaa vähän sävyttelin, jottei olisi tylsän ruskea kokonaan. Nyt oli fiilis niin syksyinen, että valitsin syksyisen ruskan sävyjä:

Minulla oli koulussa mukana vain juuri sen väriset villat, joita olin aikonut käyttää tuossa työssä. Se vähän harmitti kun en ollut jaksanut ajatella koristeluja sen enempää ja jotain teki vielä mieli laittaa. Onnekseni yhden villamytyn sisällä oli pikku nöttönen hahtuvalankaa . Ja vielä juuri oikean väristäkin! Siispä kiepautin sitä pikku spiraalin etuosaa koristamaan. 

Muovi on muuten vielä tuolla sisällä estämässä ettei villat tartu toisiinsa vaan suojuksesta oikeasti tulee pussimainen.

Oikeastaan tuo ei tässä vaiheessa tuon enempää koristeluja kaivannut. Niitähän voisi lisätä sitten vielä kun suojus on muuten valmis. 

Tässä vaiheessa villat pääsivät rullan sisälle ja alkoi rullaus,ja kastelu ja rullaus. Rullan avaus ja taas rullaus.... Kyllä se käsivoimia vähän vaatii. Ainakin kestävyyttä :-)

Kun pussukka oli vähän huopunut, leikkasin etuosan auki, jotta pääsin tarkistamaan saumakohtia ja muotoilemaan etuosan yläreunaa.

Pussukka alkaa jo näyttää huopuneelta. Sitten vain lisää rullausta ja vanutusta....

Tässä pussukka sitten jo valmiina, ennen napin kiinnitystä. Se on aina jotenkin vaikeaa löytää sopiva...

Ja tässä koko juttu valmiina, sen napinkin kera:

Hyvä tuli! Juuri sopivan kokoinen (tässä kuvassa tabletti on tuolla sisällä), ja tykkään syksyisestä värityksestä :-)

Siniset sormet ;-)

Kyllä sitä vaan juniorikin halusi omat sormikkaat kun kerran siskokin sai omansa!

Lanka on niin mukavan säännöttömän kirjavaa, etten viitsinyt alkaa mallailemaan sormikkaista keskenään samanlaisia, joten annoin värien ja raitojen mennä ihan niin kuin ne kerästä tulivat. Etenkin kun lanka on niin ihanaa, etten halunut sitä hukkaan heittää yhtään. Mieluisat tuli!

Voi olla että sormikaskelit alkaa sellaisenaan kohta olla ohi, mutta meillä käytetään sormikkaita ympäri vuoden niin että niitä pidetään lapasten tai rukkasten alla. Ne on lapasten kanssa yhdessä tosi lämpimät - jostain syystä lämpimämpi yhdistelmä kuin kahdet lapaset :-)

Kukkuu!

Ranneosiin käytin toista sukkalankaa, tai itse asiassa useampaakin kun en halunnut kuluttaa raitalankaa siihen. Tein kunnolla pitkät varret (tässä taitteella), jotta ranteet pysyy kunnolla suojassa.

Raitaa ja pilkkuja

Malli: oma

Lanka: Lidlin tarjouslankaa, ostettu muutama vuosi sitten

Puikot: 2,5 mm

Lego-sukat

Jokin aika sitten vinkkasin, että täällä olisi jotain legoihin liittyvää ja tässä ne valmiit lego-jutut on:

Lego-sukat

Malli: oma

Lanka: Novita Nalle musta, keltainen, oranssi ja sininen

Puikot: 3 mm

Noita Lego-sukkia meidän lego-"ukkommekin" eli juniori pitää mielellään! Mikä vaan mikä liittyy legoihin, on mieluista :-)

Lasten juttuja vielä muutakin, eli viime viikonlopun idea synttärikakusta! Tytär ei halunnut "virallista" kakkua vaan mokkapaloja ja porkkanakakkua. Ja niinpä minä tein nistä "shakkikakun" :-)

Oli muuten namia molemmat :-)