Tuplalapaset

Alkutalvesta neuloin jo itselleni ns. tuplalapaset. Tuplalapasethan tarkoittaa sitä, että neulotaan tavallisiin lapasiin ikään kuin vuoriksi (yleensä ohuemmalla langalla) toinen lapaskerros. Varren kohdalla voi olla vain yksi kerros tai sitten sekin voi olla kaksinkertainen. Minusta ranneosa voi hyvin olla yksinkertainen, se kun yleensä jää takin hihan alle eikä tarvitsekaan olla niin paksu.

Nyt kun kovat pakkaset iskivät oikein kunnolla, niin tyttärenikin halusi yhtä lämpimät lapaset kuin minulla oli. Kätevintähän tuplalapasissa on juuri se, että kun lapasen ottaa pois kädestä ulkona, se on helppo laittaa äkkiä takaisin kun ei ole erillisiä lapasia sisäkkäin vaan lapanen on helppo lapsenkin pukea itse.

Ruutulapaset

Malli: Peruslapanen, kuviomalli kirjasta Haavisto: 100 kansanomaista kuviokudinmallia, nro 35/Kotka

Lanka: Novita 7 veljestä, vuoriosa ohutta sukkalankaa (tiheys 25 s /10 cm)

Puikot: 3,5 mm (vuoriosassa 2,5 mm)

Kirjoneuleissa tykkään erityisesti siitä että langanjuoksut ei ole pitkät nurjalla, eli yritänkin aina etsiä tai suunnitella kuvion sellaiseksi että lankaa ei tarvitse kuljettaa liian monen silmukan yli.  Sellainen kuvio on myös siistimpi ja tasaisempi, koska aina ne langan sitomiset näkyy ainakin jossain määrin oikeallakin puolella.

Tämän kuvion löysin kirjasta jossa on ihania perinnelapasten kuvioita, joissa tosiaan riitää valinnavaraa ja tykkään tästä kovasti. Mukavaa on myös se, että kuvio on peräisin vanhasta kotikaupungistani Kotkasta. Tytärkin halusi lapasiinsa saman kuvion – ollaan melkein samikset sitten – kuulemma 

Tuplalapasten neulominen ei ole ihan yksinkertainen juttu. Ensin siis neuloin varsiosan mustalla 7 veljeksellä. Resorin jälkeen lisäsin joka puikolle muutaman silmukan ja vaihdoin ohuemman langan ja puikot. Niillä neuloin ihan peruslapasen eli sen vuoriosan. Olen joskus kokeillut niin että neulon ensin sen varsinaisen lapasen ja sitten vasta vuoriosan, mutta totesin, että siten lapasesta tulee helposti liian tiukka. Varmempi ensin neuloa sopivankokoinen vuoriosa ja sitten varmasti se päälliosa tulee tarpeeksi iso eikä vuori mene lyttyyn (muhkurainen vuori  tuntuu kädessä ikävältä.. kokeiltu juttu sekin, kaikki on opittava kantapään kautta…).

Kun vuoriosa oli neulottu, poimin resorin reunasta uudelleen silmukat (tosin lisäsin joka puikolle yhden silmukan, koska kirjoneule aina vähän on tiukempaa). Sitten vain lapanen valmiiksi. Se piti vielä huomioida, että heti kun peukalon kohta oli ohitettu, peukalo kannatti neuloa valmiiksi, koska siten sai peukalon langanpäät pääteltyä siististi. Lapanenhan on muuten valmis siinä vaiheessa kun lapasosa on valmis eikä lapasen ja vuoriosan väliin enää pääse päättelemään langanpäitä 

Tässä vielä vaihekuva:

Peukalo on tässä jo valmis ja kaikki langanpäät on päätelty mitä siinä vaiheessa on tullut.

Villasukkaa pukkaa

Viime päivien pakkaskelit saivat minut neulomaan nämä villasukat pikapikaa valmiiksi, joulun aikaan kun ne vähän ”unohtuivat” keskeneräisinä ”jonnekin”. Mutta kyllä vaan uudet villasukat aina tuntuvat lämmittävän enemmän kuin vanhat. Uudet on aina ihanan pehmoiset ja kuohkeat!

Joulukalenterisukat

Malli: Nina Laitisen joulukalenterisukat

Lanka: Novita 7 veljestä, graffiti ja valkoinen

Puikot: 3,5 mm

Aloittelin näitä innoissani jo ennen joulua, kun huomasin että noita joulukalenterisukkaohjeita oli enemmänkin kuin yksi (vanha tuttuhan jo monena vuonna on Neulistin kalenterisukat). Näissä kalenterisukissahan on se idea, että joulukalenterimaisesti joka päivä tulee uusi annos ohjetta ja lopulta jos neuloo siinä tahdissa, jouluaattona on valmiit sukat. Tämä ohje oli Ninan kehittelemä ja juuri minun makuun mukava.

Nämä kuviot ei vaatineet niin paljon kuvioiden ja värien pohdintaa, ja kun vaihteeksi halusin vähän rennompaa menoa, niin kokeilin tätä ohjetta. Alkuperäisen ohjeen mukaan sukista olisi tullut polvisukat tai ainakin pitkälle sääreen ulottuvat, mutta koska olen huomannut etten tarvitse monia niin pitkiä villasukkia, niin sovelsin sen verran, että aloitin kantapään siinä vaiheessa kun itsestä tuntui sopivalta, ohjesta poiketen. Siksi näissä ei siis ole 24 raitaa 

Ohje muuten löytyy edelleen Ravelrystä, jos joku kiinnostuu neulomaan näitä vielä nyt :-)

Siilejä ja leijonia :-)

Muutamat uudet siilit on taas valmistuneet, olinkin viime viikolla ahkerana kun sain aikaan nuo ja paljon muutakin (salaisempaa neulomista) :-) Vasemmanpuoleiset on kaksinkertaisesta Nallesta ja oikeanpuoleiset 7 veljeksestä. Harmi kun 7 veikassa ei ole vaaleampaa ruskeaa saatavilla. Se Nallen väri on tosi kiva, joten mieluusti käyttäisin tällaisiin siililapasiin sitä, mutta lapasiin Nalle on mielestäni liian ohut sellaisenaan. 

Siilit

Malli: oma, idea toki saatu "jostain", ohje löytyy täältä

Lanka: Nalle / 7 veljestä sekä hapsulanka Brazilia

Puikot: 3,5 / 4 / 4,5 mm

Toinen käsityöprojektini on tässä valmiina - eli leijonapuku pikkuluistelijalle:

Se ei ollutkaan mikään ihan iisi juttu suunnitella ja ommella! Etukäteen ajattelin sen ehkä helpommaksi... Ensin piti löytää sopiva kaava. 

Opin ihan sattumalta hyödyllisen tiedon eli Burda-lehdissä on aina tammikuun numerossa naamiaispukujen kaavoja (ja Burdan kaavathan on hyviä!), mutta vaikka niissäkin oli muutamia kivoja eläinasujen kaavoja joista olisi leijonan saanut, niin vielä parempi löytyi kirjasta Parhaat naamaisasut.

Opin muuten myös, että kirjaston lastenosastolla on paljon hyviä tietokirjoja myös aikuisille, siis esim. monet käsityö/askartelukirjat löytyykin paremmin lastenosaston hyllystä kuin aikuisten!

Tuon kirjan kaavoista lähdin liikkeelle ja vähän tietty piti muokata kun tuossa oli koot 104/110 ja 116/122 ja meillä ollaan just tuossa siirtymävaiheessa. Otin siis suuremman koon ja vähän pienentelin sopivista kohdista.

Huppua piti muokata vähän enemmänkin kun sen alle piti mahtua luistelukypärä, eli tarvittiin paljon suurempi huppu. Lisäksi itse kehittelin karvareunuksen kun en mistään löytänyt kirjan ehdottamaa karvaa. Ostin vaaleampaa turkiskangasta ja sitten vielä sen lisäksi neuloin Brazil-langasta kaitaleen jonka ompelin noiden kahden erivärisen turkiskankaan rajakohtaan. (ei vielä kuvassa)

Kyllähän se taitaa ihan leijonalta näyttää! Poika oli ainakin tyytyväinen :-) Puku on vielä kivan lämmin, niin että sopii hyvin luisteluun (hallissa) toisin kuin muuten sisätiloissa tuo olisi ihan liian lämmin naamiaisasuksi.

Lankaisia ajatuksia

Jouluisia paketteja tehdessä ja lankalaatikoita varmaan sadannetta kertaa penkoessa tuli mieleeni yksinkertainen idea. Tai periaatteessa sen olen tiennytkin, mutten ole vaan toteuttanut. Eli minulla ainakin lankaostoksille mennessä (sellaisille vähän epämääräisemmille jolloin ei ole vyötettä ja tarkkaa määrää mielessä) unohtuu että mitähän värejä minulla kotona olikaan. Lankahyllyjen paljous viimeistään sekoittaa ajatukset eikä mitenkään tule mieleen mitä värejä tarvitsisin ja ainakaan sitä miten paljon jotain väriä on tai mikä kaupan valikoimasta sopisi jo kotona oleviin väreihin.

Siispä kuvasin 7 veikkalankani (tässä nyt vain esimerkin vuoksi kuvattuna yhden laatikon sisältö). Toki voisi kirjoittaa hienon listan grammamäärineen mutta onhan kuvan nappaaminen paljon helpompaa. Ja sitten kuva on mukana kännykässä :-)

Ja jos oikein laiskottaa eikä viitsi edes lankoja nostaa laatikosta kuvattavaksi, niin kyllähän tällainen sekalainenkin kuva on parempi kuin ei mitään ;-) Tässä Nalle-lankojeni nöttöset yrittävät olla hyvänä esimerkkinä...

Kerran nuo kuvat ovat jo olleet käytössä lankakaupassa käydessä eli toimii! :-)

Pipariset piirakat

Kaikkea sitä mieleen juolahtaakin kun piparitaikinoiden kanssa hääräilee joka päivä. Oli ihan pakko kokeilla miltä näyttää piparista leivotut karjalanpiirakat. Ja kyllä ne vaan aika aidoilta näyttää vai mitä? :-)

Nuo oli vielä tosi helpoja toteuttaa: pyöreällä muotilla otin pyörylän, rypytin reunat sisään päin taittaen. Kantsii kaulia taikina aika ohueksi, jottei tule liian muhkeita kun tuohan on kaksinkerroin suurimmaksi osaksi. Sitten vaan paistamisen jälkeen valkoista sokerikuorrutetta ikään kuin riisiksi. Ja eikun maistelemaan.

Ja sopiihan nuo joulun kahvipöytäänkin hyvin ;-)

Piparikortteja ja piparitaloja

On taas se aika vuodesta kun hetkeksi laitetaan puikot syrjään ja leivotaan oikein urakalla! Tällä kertaa päähäni pälkähti idea ns. piparikorteista. Niitä ei siis ole tarkoitus lähettää, mutta ne ovat vähän kuin joulukortteja muodoltaan. Tai postikortteja. Tai tauluja. Ihan miten vain. Helppoja tehdäkin! 

Niistä tuli vähän niin kuin piparitalojen korvikkeita , kun piparitalot kuitenkin on vähän haastavampia tehdä ja etenkin kuljettaa. 

Yritin googletella löytyykö tuollaisia, kun tuntui että kyllähän nyt joku sellaisen on jo keksinyt. Mutten löytänyt. Vai enkö vaan osannut etsiä oikealla hakusanalla :-)

Paketoin "piparikortit" sellofaanipusseihin, koska tuo satsi lähtee koulun myyjäisiin leirikoulukassaa kasvattamaan :-)

Ja teinhän minä pikkutalojakin muutaman. Myyjäisiin nekin ovat menossa. Omille muksuille pitäisi vielä tehdä joku isompi rakennus. Toiveena olisi kuulemma rautatieasema, etenkin kun junafriikki poikamme sattui näkemään Terhin aseman. Ja kyllä itsekin innostuin kivimies-ideasta niin että jotain vastaavaa tekisi mieli kokeilla :-)

Arkisia pikkuneuleita

Lapsilla kun jalat tuppaavat edelleen kasvamaan, niin uusia sukkia tarvitaan. Tässä aikoinaan Lidlistä ostetusta langasta neulotut raitasukat. Ovat tarpeeksi ohuet kenkiinkin, niin varpaat pysyy lämpiminä :-)

Raitasukat

Malli: perussukka raidoilla

Lanka: Lidlin lankapakkaus, en muista enää langan nimeä.

Puikot: 2,5 mm

Juniorille piti myös neuloa peruslapaset toppahanskojen alle (kovimpia pakkasia odottamaan). Eikä aluslapasetkaan saa tylsät olla, ainakin raitalankaa edes! Tässä vaiheessa kun sovitettiin lapasta ja peukalon mittaa, niin juniori sanoi että nyt tuon peukalon voisi jo "lopettaa" ;-) Kavennus oli juniorille vielä vieras termi... ;-)

Hyvät tuli, ja menee nyt leudoilla keleillä vielä sellaisenaankin!

Raitalapaset

Malli: peruslapanen, kiilaton peukalo

Lanka: 7 veljestä, Raitalanka

Puikot: 3,5 mm

Tuunatut kuulokkeet

Olen pyrkinyt siihen että jos joku tavara menee rikki tai huonoon kuntoon, niin mieluummin yritän korjata sitä kuin heti ostan kokonaan uutta. Kuulokkeista alkoi loppukesällä pehmuste olla niin rikki, ettei enää kiinni pysynyt. 

Ensiksi kyllä yritin kaupasta löytää sitä pehmustetta pehmustetta (miksi pitäisi ostaa koko kuulokkeet jos tarvitsee vain pehmusteen??). Muistelin että niitä myytiin ennen vanhaankin, mutta se taisi olla sitä aikaa kun ei aina ostettu uutta... Pehmusteita ei siis kaupoista löytynyt! :-(

Siispä aloin miettiä että jos osaan esim. korvaläppiin tehdä uudet kankaat, niin miksen näihinkin :-)

Otin valkoista puuvillalankaa ja aloin virkata:

Hyvin muotoutuu kuulokkeen päälle:

Langanpäällä reunan kiristys jotta pysyy varmasti kiinni:

Hyvät tuli - eikä edes maksanut mitään! :-)

Joulusukkia

Jouluaiheisen Pinterest-kierroksen jälkeen teki mieli neuloa joulusukat kirjoneuleella.  Aiemmin olen tehnyt jonakin vuonna x sellaiset joissa oli valkoista, punaista ja vihreää, mutta nyt piti ehdottomasti saada neuloa puna-harmaa-valkeat. Ei vihreää siis. Jotenkin miellän tämän väriyhdistelmän jotenkin perinteisemmäksi, en kyllä tiedä miksi ;-)

Nämä olin suunnitellut tekeväni koulun joulumyyjäisiin, mutta kun juniori huudahti ihastuksesta nämä nähtyään, niin en raaskinut niitä häneltä viedä (jalasta, jossa ne jo olivat!). Tykkää niin kuvioista ja väreistä, niin kuin siskonsakin :-)

Joulusukat

Malli: oma

Lanka: Novita 7 veljestä, punainen,  harmaa ja kirkas valkoinen

Puikot: 3,5 mm

Piti sitten aloittaa heti toiset myyjäisiä varten! Ja aika pikaisestihan nekin valmistuivat. Samat silmukkamäärät ja -kerrokset aina nopeuttaa hommaa. Vähän muuntelin kuvioita ettei ihan tylsäksi menisi :-)

Nuolenpää-huivi

Uusi itsekehitelty malli pääsi puikoille heti vanhojen huivien valmistuttua! En muista miten tuo malli alkoi paperilla ja puikoilla hahmottua, mutta nuolenpäitähän nuo nyt selvästi ovat, vai mitä? 

Sen verran vaikea mallista tuli että ei tämä mikään telkkarineule ole. Vaati siis ihan aktiivista neulomista koko ajan. Mutta sellaisiakin tarvitaan: on ihana vain keskittyä neulomiseen ja nauttia pitsikuvion kasvamisesta kerros kerrokselta :-)

Nuolenpäät-huivi

Malli: oma

Lanka: Ohut Pirkkalanka, luonnonvalkoinen

Puikot: 4 mm

Ohje on vielä ruutupaperivaiheessa, mutta kyllä sen voisi julkaista kunhan saan sen siistimpään kuntoon ja tietokoneelle :-)

Uusia pitsihuiveja

Paksulla langalla neulotut huivit valmistuivat aika pikaisesti, joten pääsin heti niiden valmistuttua suunnittelemaan uuttakin mallia. Näissä valmiissa on vanhat tutut omat mallit eli Tulppaani ja Ruska.

Molemmissa tosin pelkäsin että lanka loppuu ja varmuudeksi lopetin reunakuviot vähän aiemmin. Tuli siis testattua että molempien reunakuviot toimii sitenkin!

Tulppaani-huivi

Malli: oma (ohje)

Lanka: Pirtin Kehräämön karstalanka

Puikot: 4 mm

Tässä vanha tuttu Ruska-huivi, josta mallista tykkään edelleen kovasti. Kuvio on näyttävä yksiväriseenkin lankaan, mutta toimii myös sävytetyssä langassa. Ja ennen kaikkea, kuviota on helppo seurata ohjetta vain välillä vilkuillen. Sen siis oppii helposti ulkoa, se kun on niin looginen.

Ruska-huivi

Malli: oma (ohje) (ohje Ravelryssä)

Lanka: Pirtin Kehräämön karstalanka

Puikot: 4 mm

Luonnonvärinen lanka on kyllä todella kaunis, lampaan omat värit :-)

Hermione valmiina Halloween-juhliin

Välillä kyllä tuntuu että otan käsitöissäni liian suuria haasteita, mutta kun kiva idea heitetään, niin pakkohan on ottaa koppi ;-) Tyttären luokka sai tehtäväkseen järjestää koko koululle Halloween-discon, ja kun tyttären toiveena oli pukeutua Hermionen asuun, niin kyllä vaan puvun ideointi lähti raksuttamaan aika vauhdilla!

Ensi googlettelin ja selailin Pinterestistä kaikkea mahdollista Hermione-kuvitusta ja aika pian homma alkoi hahmottua. Muutama käynti Eurokankaassa, ideoiden piirtelyä, kaavojen muokkaamista ja siitä se lähti... Hyvät kaavat löytyivät täältä. Jonkun verran tuli ostettua turhaakin materiaalia, kun en ollut ihan varma toteutuksesta vielä siinä vaihessa kun ostin kankaita, joten tarvikkeita jä käyttämättäkin, kuten vaikka tuo kuvassa näkyvä sinapinvärinen kangaspala.

Kaavoja jouduin vähän muokkaamaan pienemmäksi, koska kaava oli aikuisten kokoa. Eurokankaasta löytyi ihanaa laskeutuvaa kangasta (Penelope-nimistä), joka sopi tähän Hermionen kaapuun loistavasti! 

Tässä kaapu alkaa hahmottua, hihat ja helma on vielä huolittelematta:

Ja seuraavaksi oli se tärkein mistä tunnistaa että kyse on Hermionen kaapu - vaakunamerkki! Siihen sainkin kulumaan useamman päivän, kun en ole mikään kirjonnan harrastaja eikä sitä vapaa-aikaakaan niin kauheasti päivässä ole. Mutta valmista tuli! Ihan tyytyväinen en ole vaakunaan, mutta kaukaa katsottuna se onneksi näyttää ihan oikeanlaiselta :-)

Kirjailin vaakunan ohuehkolle villakankaalle ja sitten ompelin sen kiinni kaapuun. Vaakunaa kiinnitettäessäkin oli kätevä käyttää kirjontakehystä niin kuvan sai pysymään suorassa ja alustan sileänä.

Sovitusvaihe menossa. Vieläkin on helma ompelematta (nupparit kiinni):

Muut puvun osat hankin sitten valmiina: eli solmio on lasten solmio Prismasta (olin suunnitellut siihen sinapinvärisiä raitoja, mutta kun tuo näytti jo niin hyvältä, niin en alkanut sitä tuunaamaan). Kauluspaita, neuletakki ja hame löytyivät kaikki H&M:stä, mikä helpotti huomattavasti asun valmistumista. Ja lisäksi niille on käyttöä myöhemminkin arkipukeutumisessa :-)

Ja sitten sovitus hatun kera (jonka ostin valmiina...). Hassua kyllä hattu näyttää laadukkaan kankaan rinnalla aika halpahintaiselta, mutta kun hattu oli valmiina, en alkanut sitä tekemään. Alun perin kyllä olin sen suunnitellut että olisin sen ommellut itse...

Neiti Hermione on valmis illan juhlaan!

Pitkät palmikkosukat

Jokin aika sitten sain tehtäväkseni neuloa pitkät villasukat. Muita kriteereitä ei oikeastaan ollut kuin nämä:

• reilusti polven yli ulottuvat
• valkoiset
• saa olla jotain kivaa pintakuviota

Tarkoituksena oli neuloa Nalle-langalla, mutta kaupassa huomasin heti (tai muistin) että eihän Nalle-lankaa enää saakaan valkoisena! Mikä on muuten ihan käsittämätöntä, miten valkoinen voidaan lopettaa värikartasta?? En vain ymmärrä. Valkoinenhan nyt on se mikä sopii kaiken kanssa. Ja lisäksi lankojen värjääjänä käyttäisin kyllä mieluiten valkoista.... ;-)

Mutta joo, siirryin siis 7 veljekseen, vaikka ajatukseni oli että se on vähän liian paksua noin pitkiin sukkiin. Mutta kun sukkien saaja halusi että ne on Novitaa, niin mikäs siinä. Ostin 3 kerää ja lähdin kokeilemaan mikä olisi kiva malli. 

Reunan tein kieretyin oikein silmukoin, mikä napakoittaa mukavasti resoria. Lisäksi neuloin resorin verran mukaan ihan ohuenohutta kumilankaa, mikä myös varmistaa ettei joustin löprähdä käytössä.

Ja muutama palmikko etupuolelle, ja sillä mentiin... Aika pitkään. Siltä nimittäin alkoi tuntua kun sukan varsi vain jatkui ja jatkui. En ole koskaan tehnyt noin pitkiä sukkia!

Ja tulihan ne valmiiksi, ja niin nopsasti että ihan itsekin hämmästyin! Mutta kun toive oli että mahdollisimman pian valmista :-) Ostin langat perjantaina, ja sukat oli saajalla keskiviikkona.

Ylipolven-sukat

Malli: oma

Lanka: Novita 7 veljestä, 3 kerää

Puikot: 3,5 mm

Kirjoneuletta taas!

Pyörittelin vähän aikaa 7 veikan violetteja keriä keskenään ja ne alkoivat muotoutua tällaisiksi kirjoneulesukiksi!

Violetit sukat

Malli: oma

Lanka: Novita 7 veljestä, sinilila, fuksia ja valkoinen

Puikot: 3,5 mm

Mallista intoutuneena aloitin vielä toisetkin sukat vähän samalla tyylillä, tosin kuvio ei ole ihan samanlainen:

Mustavalkeaa

Malli: oma

Lanka: Novita 7 veljestä musta, 2 eri harmaata ja valkoinen

Puikot: 3,5 mm