Valmis Haruni!

Kesän alusta saakka puikoilla ollut huivi valmistui vihdoin ja viimein! Viimeisellä kerroksella tuli ihan sellainen tunne niin kuin olisi saanut jonkun isommankin jutun valmiiksi, tyyliin "nyt tässä sitten neulotaan viimeistä kerrosta", ihan kuin se olisi jotenkin ainutlaatuista ;-)

Mutta peruutetaanpa hiukan... Neuloin Harunia (ei siis oma huivimalli vaikka useimmiten suunnittelenkin uusia omia huiveja) kaksinkertaisella Grignascon Merinosilkillä. Suunnittelin ensin, että olisin tehnyt ihan yksinkertaisella langalla, mutta kun se oli niin tajuttoman ohutta, niin käytin sitten kahta. Eikä sekään ihan helpolta tuntunut kun olin neulonut aiemmin paljon paksummilla langoila...

Reunaan oli ohjeessa useampikin päättelyvaihtoehto ja kun se virkattu versio näytti niin kauniilta, päätin kokeilla sitä. En ole ennen virkkaamalla päätellyt eikä se kauheasti houkutellut, kun silmukoita oli jotain yli 600 kappaletta... Mutta sisukkaasti päättelin kaikki ja alkuhankaluuksien jälkeen päättelykin alkoi sujua. Onneksi pingotus auttoi alun epätasaisuuksiin :-)

Tässä huivi juuri puikoilta päässeenä ennen pingotusta:

Parvekkeen matolle pingottelin huivin. Se on ollut tosi hyvä paikka pingottaa huivia, tai mitä tahansa neuletta. Neule kuivuu hyvin yön aikana eikä silloin sinne kenenkään tarvitse mennä. Mattoon on kätevä kiinnittää nuppineulat. Talvella se ei tosin onnistu, mutta "kesäkausi" on kuitenkin aika pitkä!

Tällä kertaa kyllä aloin yöllä miettiä, että entäpä jos matosta (voimakkaan tumman vihreä) irtoaakin väriä märkään hohtavanvalkoiseen huiviin... En sitä mennyt yöllä tutkailemaan, mutta vähän mietitytti, että jos suuri työ menisi sen takia hukkaan! Onneksi niin ei käynyt!!

Aamulla sain irrotella matosta upean harsomaisen, henkäyksen keveän huivin! Siitä tuli juuri sellainen kuin pitikin ja kaikki vaiva oli sen arvoista :-)

Haruni

Malli: Ravelrystä

Lanka: Grignascon Merinosilk, valkoinen,1 vyyhti

Puikot: 3,5 mm

Marikassi

Syksyllä kun yrittää saada kaikki villapuserot mahtumaan kaappeihin (kesäsäilytyksestä vintiltä), huomaa että kaapeissa on paljon kaikkea ylimääräistä, liikaa tavaraa. Kuten vaikka kankaita! Sellaisia joista "joskus tekee jotain" ja aika paljon on sellaisia kankaita, joista olen aikonut tehdä kangakasseja. Ei niitäkään nyt ihan kauheasti yhteen talouteen tarvita (paitsi että ehkä vielä yksi...)...

Mutta, Marimekon kankaita ei ainakaan pois heitetä. Kasseja niistä on kiva ihan oikeastikin tehdä. Tämän kassin alkuperäinen muoto oli pöytäliina, jossa oli joku kumma rusehtava tahra keskellä. Onneksi ei näkynyt kovin hyvin oikealla puolella, kun tahraa oli ihan mahdoton saada pois, se kun oli ollut siinä varmaan 20 vuotta. Siis kangas palasiksi ja kiva kassi siitä tuli! Pirteän värikäs etenkin sateisiin syyspäiviin!

Kun kerran kangas on aitoa retro-Marimekkoa, niin päätinpä kääntää nimireunankin ihan näkyville;-) Kuvio on Isolan Triptyykki.

Lehtilapaset valmiina!

Tulihan niistä lapaset, vaikka koko ajan neuloessa ärsytti että ei tämä kuvio nyt ihan ole sellainen kuin halusin ;-)

Lehtilapaset

Malli:oma

Lanka: Novita Nalle ja Nalle Taika kirjava lime-vihreä

Puikot: 3 mm

Koko: silmukoita 54 

Nyt on taas niin monta keskeneräistä työtä käsityökorissani, että pitää vähän toppuutella uusien juttujen aloittamista. Vaikka kyllä mieli tekisikin ja ideoita pää pursuilee. Harunin teen seuraavaksi valmiiksi, vaikka se kesäinen huivi onkin. 

Tämäkin on vielä kesken vaikka sen piti valmistua kesän aikana. Vielä puuttuu "muutama pala" ennen kuin liivi on valmis:

Nuo nähdään siis täällä seuraavaksi, tai ainakin toinen niistä. Valmiina. Ihan valmiina ;-)

Jäkälät ikkunalla

Laitoin taas keittiömme ikkunan syksy/talvikuntoon. Käytin pitkästä aikaa luonnonmateriaaleja (lähinnä siksi etten löytänyt kaapeistani niitä huovutettuja syksykoristeitani...)  ja kiven päälle laitoin aikoinaan tehdyt pikkulapaset. Nehän on ihan selvästi tontun jättämät punaiset lapaset :-)

Näillä koristeilla mennään taas jouluun saakka. Jouluksi toki pitää lapsille rakentaa "jouluikkuna".

Sydämet korvilla :-)

Meillä on varmaan joku musta aukko, johon kulkeutuu parittomien sukkien lisäksi myös lasten pipoja. Kun ilmat viilenivät, huomattiin tytön kanssa ettei villaisesta korista löytynyt yhtään villaista pipoa. Juniorilla niitä kyllä näyttää olevan, joten musta aukko imaisee mieluummin tyttöjen pipoja;-)

Mutta siis, puikkoihin ja lankakaappia penkomaan - ja hups! Pipo on valmis!

Sydämet korvilla
Malli: oma, idea bongattu netistä
Lanka: Debbie Bliss Rialto DK
Puikot: 3,5 mm

Idea tuollaisesta piposta on ollut hautumassa jo jonkun aikaa kun netissä pyöriessä näin vastaavan pipon. En enää löytänyt alkuperäistä sivua kun olin vain kuvan tallentanut, mutta tässä "idean äiti":

Ja tässä vielä tyytyväinen pipon omistaja!

Uutta Polkua puikoilla

Huivin suunnittelu on vihdoin saatu päätökseen, joten uskalsin alkaa käyttää Polku-lankojani neuletakkiin. Malli on oma ja tarkoitus olisi saada siitä kiva sellainen vähän ylipitkä malli. Yleensä neuletakkini kun eivät ole kovin pitkiä ja olen huomannut, että sellaisista kuitenkin pidän. Usein vaan laiskuus iskee ja aloitan kainalokavennukset aiemmin kuin ehkä alunperin olin aikonutkaan...

Tässä ollaan vielä alkumatkalla, mutta kun helman lisäksi ei ole muita pitsikuvioita, tätä on helppo neuloa mitään ajattelematta ;-) Helman pitsikuvion aion höyryttää kyllä auki, mutta vasta lopuksi...

Värit taitaa osua helmassa vähän hassusti, mutta ehkä tuota vaaleaa vihertävää tulee piakkoin uudestaan, muuten tuo korostaa vähän liikaa lantiota ;-)

Lisäksi tämä pikkuniksi on ihan pakko jakaa muillekin neulojille:

Paras sukkapuikkokotelo, mitä mulla on ikinä ollut!! Alunperin tuo on ollut karkkikotelo, sellainen johon itse valitaan irtokarkit automaatista. Puikkokoteloksi otin sen heti kun lapset sen tyhjensi! Ainakin HopLopeissa olen nähnyt tuollaisia (Kuopio).

Kotelo on juuri oikean pituinen, pysyy tosi hyvin kiinni ja on vielä läpinäkyväkin. Ajattelin hankkia vielä toisen virkkuukoukkuja varten ja ehkä vielä yhden varalle :-)

Tuollaisia pitäisi kyllä olla lankakaupoissa myynnissä, niin kätevä se on:-)

Lapaskokeiluja

Idean toteutus neulottuun muotoon voi olla yllättävän vaikeaa, sen olen huomannut viime viikolla kun yritin saada tiettyä kuviota puikoille! Ulkoillessani kaupungilla ihastuin siihen väri- ja muotoyhdistelmään, minkä näin monta kertaa syksylehtien pudottua asfaltille: ihania oransseja ja keltaisia kuvioita mustalla pohjalla. Mutta kun hyvää lehden muotoa ei meinannut millään löytyä :-/

Jonkinlaiseen lopputulokseen kyllä päädyin, mutten ole ihan tyytyväinen siihen. Luonto tekee sen kuitenkin paremmin ja kauniimmin kuin minä;-)

Tässä eka versio syksylehdistä asfaltilla (tuo turkoosi toisella puolella on peukaloaukon apulanka vain)

 Ei huono, mutta kokeilin muutakin...

Tässä sellainen pihlajanlehtimäinen kuvio, mutta ei hyvä... Ehkä toimisi yksivärisenä muotona paremmin, mutta kun olin päättänyt haluta monivärisiä lehtiä, kuten syksyn lehdet on... Kuviot on toisilleen peilikuvia mutta ei kyllä oikein näytä siltä...

Tässä vähän samantyyppinen kuin edellinen, mutta symmetrinen. Muuten hyvä mutta nuo mustat erottuu lehden rangan sivuilla hassusti ;-)

Lopulta päädyin tähän malliin,  kun oikeasti kyllästyin purkamaan ja purkamaan kun ei täydellistä muotoa löytynyt! Lankoina käytin mustaa Nallea ja TaikaNallea, sitä vihreänkeltakirjavaa väriä. Se oli lähinnä syksyn lehtien väriä noista Nallen valikoimista, mutta siinä oli huonona puolena se liian tumma vihreä. Se oli liian lähellä pohjaväriä mustaa ja ärsytti aina kun se osui vielä juuri sellaiseen kohtaan lehteä, jossa olisi juuri pitänyt lehden muoto erottua eikä kadota taustaan :-/

Tämä malli on myös liian symmetrisen "ruudullinen", jota en kuitenkaan tavoitellut! Näistä tulee kyllä lapaset, mutta sen täydellisen muodon hakeminen jatkuu vielä. En aio vielä luovuttaa ;-)

Aion kokeilla myös muita kirjavia lankoja, Ravelrystä sain vinkiksi kokeilla ainakin TeeTeen Pallasta tai Opalia. Niitä siis seuraavaksi hankkimaan;-)

Sinisukat neidille

Meillä villasukat kiertää isommalta lapselta pienemmälle, sillä varauksella että villasukkien värit ei ole liian hempeitä ;-) Vaikka oikeasti kyllä kotisukkina juniorilla menee pinkitkin ja parittomat ja vaikka mitkä. Mutta ihmisten ilmoilla pitää vähän ajatella minkä värisiä sukkia juniori käyttää;-)

Viime aikoina olen huomannut että juniorilla sukkia riittää kun niitä koko ajan jää pieneksi tyttäreltä. Mutta missä kaikki tyttären sukat on? No, niitä vaan pitää (= saa) neuloa koko ajan lisää kun jalka kasvaa!

Tässä uusimmat sukat, joiden neulominen oli taas pitsineuleiden jälkeen niin ihanaa! Kirjoneuleet vaan on niin ihania, vaikkei näissäkään nyt ollut kuin kaksi väriä (valkoinen + kirjava lanka).

Sinisukat neidille
Malli: oma
Lanka: Regia Aquarius Color 6ply ja valkoinen Nalle
Puikot: 3mm

Aina on hauska todeta miten erilaiset sukista tulee kun ei kohdista kirjavaa lankaa mitenkään samalla tavalla molemmissa sukissa. Päätin siis käyttää langan taloudellisesti ja mätsäämättä värejä mitenkään. Kivat tuli - tosin toinen näyttää värien takia isommalta kuin toinen, vaikka samankokoiset ovatkin!

Syksyn värejä

Tässä viime viikonlopun värisuora eli tuli taas värjäiltyä lankoja. Tarkoitus oli värjätä vain vähän (tai ei oikeastaan ollenkaan, siksi vyyhtejä oli vain kolme...), kun kaikki valkoiset vyyhdit tuli taas käytettyä ;-)

Kuvassa vasemmalta oikealle:

1. haaleassa nokkosliemessä ollut vyyhti jonka nakkasin krappiliemeen (jännä lopputulos, mutta ihana!)

2. Nokkonen + aavistus kuparivihtrilliä

3. Krappia alle 60 asteessa värjäten

Tässä parempi kuva tuosta krappivyyhdistä, se on aivan ihanan hehkuva väri!

Kuvasin myös vakikuvauspaikassani tuon Väripolkuhuivin toisen version. 

Kolmannen versionkin sain neulottua viikonlopun aikana niin pitkälle että pääsen jo neulomaan reunakuviota. Sileää neulosta on niin nopea neuloa :-) Toiveissa on siis saada kaavio hiottua valmiiksi jota saan sen lähtemään Ullaan!

Toinen versio huivista

Sain toisen Väripolku-huivin valmiiksi ja laitoin sen heti pingottumaan. Olen huomannut, että parveke on kesällä tosi hyvä huivien pingotusalusta. Parvekkeen mattoon vain nuppineulat kiinni ja auringossa neule kuivuu tosi nopeasti! 

Valokuvaan huivin vielä paremmin luonnon helmassa, mutta vielä on tulossa kolmaskin versio huivista. Huomasin neuloessa yhden ärsyttävän kohdan ja keksin siihen paremman tavan. Se pitää kuitenkin vielä koeneuloa. Ohje ehtinee kuitenkin seuraavaan Ullaan:-)

Lohenpunaista pitsiä

Pikkuneidin uusi neuletakki pääsi vähitellen testaukseen (sain siis vihdoin napit ommeltua..). Neuleesta tuli kiva ja kaiken lisäksi tyttö tykkää! Ihan pyysi jo jokin aika sitten että saisi sen päälleen (silloin napit vielä odottivat pöydällä...). 

Sokeri-takki (Sugar) (Ravelryssä)
Malli: täältä, mutta muokattuna (tietysti...)
Lanka: Novita Tennessee, jota olen ostanut kauan kauan sitten, lohenpunainen
Puikot: 3,5 mm

Muuntelin mallia niin, että tein kaulukseen resorin. Neule siis neulotaan ylhäältä alas. Tykkään sellaisista malleista, kun niitä voi kivasti sovitella matkan varrella ja muuntaa kokoa sopivaksi jos tarvitsee. Tosin tyttö ei aina tykännyt kun ilmoitin että taas pitäisi mitata sopivuutta;-)

Neuloin myös noita sileitä osuuksia vähän eri tahtiin kuin alkuperäisessä mallissa ja hihat on siis myös pitkät. Lyhyet hihat ei ainakaan meidän käyttöön sovi. Jos on noinkin paksu neule, niin kyllä hihojen pitää olla pitkät jotta lämmittää tasaisesti. Helmakin on oman mallin mukaan muokattu. 

Mikähän tässä enää on alkuperäistä mallia? No, tuo ylhäältä alas neulottu ja sileiden ja pitsineuloksien vaihteleminen. On se kuitenkin sen verran samanlainen kuin tuo Sugar, ettei sitä omaksikaan malliksi voi sanoa;-)

Violettia väriä

Viime viikonloppu oli taas ihanan aurinkoinen, joten oli hyvä värjäillä lankoja syysauringossa (joka kyllä tuntui vielä kesäsäältä). Sain ämpärillisen marja-aronian terttuja ja väriä riitti! 

Sain helposti vähän erivärisiä vyyhtejä. Vaikka tuossa kuvassa jotkut näyttää ihan samoilta, niin pieniä vivahde-eroja kuitenkin löytyy. Muutama vyyhti oli uudelleenvärjäyksessäkin kun krappien loppuväreistä ei tullut niin hyviä kuin olisin halunnut. Heitin ne siis aroniasoppaan ja niiden pohjaväri vaikutti kyllä lopputulokseen.

Vaalein vyyhti syntyi niin, että ihan vain kastoin langan väriliemessä ja huuhtelin saman tien. Se sopii ihanasti noiden tummempien värien kanssa:-)

Viime vuonna kokeilin aroniaan suolaa ja sillä tuli aika samanlaisa värejä kuin nytkin. Nyt käytin samaa menetelmää kuin vuonna 2007, jolloin lisäsin väriliemeen alunaa. Alunalla siis näin kirkkaat ja kauniit värit!

Olen viime viikkoina aina sopivan tilaisuuden tullen neulonut ikuisuusprojektiani tilkkupeittoa ja levitin sitä vähän katseltavaksi. Kolme palaa alkaa olla valmiina (6 ainakin tarvitaan). Huomasin kuvatessani etten ole kiinnittänyt huomiota aloitanko palan aina tummalla vai vaalealla, paloja täyty siis vielä asetella uudelleen lopulliseen peittoon. Tarkoitus on siis että peitossa kulkee tummat ja vaaleat siksakraidat.

Tuohon peittoonkin varmaan tulee muutama aronialla värjätty tilkku. Peittoon sopii niin kivasti kaikki luonnonväreillä värjätyt 7veikka-langat:-)

Erivärisiä polkuja

Valokuvasin viime viikonloppuna sitä Polkuhuiviani ja tässä kuvassa näkyy tuo reunan pitsikuvio aika kivasti. 

Toinen Polkuhuivi on jo aloitettu ja siitä on tarkoitus tehdä vähän isompi. Samalla kokeilen silmukkamäärät ja muut pienet epäselväksi jääneet jutut. Ja mitä enemmän neulon tuota Polkua, tykkään siitä aina vaan enemmän (vaikka olenkin kuullut sitä moitittavan) - harmi vaan että langan valmistus on kai lopetettu :-( Onneksi kuitenkin löysin vielä alesta (Novita) Polkua ja...

... ostin sitä varastoon jotta voisin tehdä siitä itselleni neuletakin. Tykkään neuloksen laskeutuvuudesta ja ilmavuudesta. Neuletakista ei tule liian kuuma mutta on silti lämmin! Heti kun saan huivohjeen valmiiksi, puikoille pääsee nämä langat. Värivalikoima oli kaventunut eikä saatavilla ollut enää kuin Paprikaa (juuri sitä mistä tuo eka huivi on neulottu), mutta mielestäni se on oikein sopiva neuletakkiin. Tuo toinen huiviversio on Porkkana-väriä. Ihana sekin! :-)

Pitsiä huivin reunaan

Jokin aika sitten tarvitsin jonkin helpon neuleen, jotta sitä voisi tehdä suunnilleen vaikka silmät ummessa. Siispä aloitin Novitan Polku-langalla peruskolmiohuivin, joka alkoi siis siitä niskan kohdalta leventyen koko ajan. Sellaisia tykkään eniten tehdä. 

Muutamien raitojen jälkeen alkoi kuitenkin tuntua siltä, että olisi ehkä kiva jos tässä olisi vähän jotain muutakin kuin sileää oikeaa.. Hahmottelin kuvioita vähän ruutupaperille ja laskeskelin missä vaiheessa olisi sopiva aloittaa pitsikuvio. Tuon ekan lehtikuvion suunnittelin, mutta sen jälkeen annoin mennä siinä neuloessa niin että kokeilin mikä näytti kivalta. Yhden kerroksen jouduin purkamaan, mutta ei sen enempää:-)

Huivista tuli aika kiva! Näpsäisin vain muutaman kuvan ja taidan kuvata sitä viikonloppuna sitten lisää. Tästä mallista voisi kehitellä ehkä ihan huiviohjeenkin. Reunaakin voisi ehkä jatkaa vielä enemmän, vai mitä luulette?

Pitää varmaan neuloa toinen versio... siispä taidan siirtyä lankakaappia penkomaan! :-)

Sienimetsässä

Viikonloppuna puolisoni sai houkuteltua minut sienimetsään, vaikka olinkin kuullut hirvikärpästenkin tulleen... Tällaiseen metsään tultiin jossain vaiheessa (ja vasta yksi hirvikärpänen niskassa!):

Ihanaa sammalpeitteistä metsää! Sieniäkin oli, vaikkei ruokasieniä tältä alueelta löytynytkään. Tämä allaoleva sieni näytti niin satumetsän sieneltä, että se piti kuvata vaikken tiedäkään mikä sieni on kyseessä:-)

Mutta, mutta... sitten alkoi löytyä jotain muutakin!!! Veriseitikki, yksi, toinen, ja lisää:

Siellähän niitä kurkisteli sammalikossa:

Ihan alkoi selkää väsyttää kun aina löytyi uusia kun sai edellisen mättään tyhjennettyä!

Jokohan alkoi sienien määrä pyörryttää... zzz

Niin kauniin punaisia, ja väri tirskui niitä poimiessa (oli minulla kyllä kertakäyttökäsineet kädessä).

Laittelin sienet likoamaan vähäksi aikaa ja sitten kiehumaan! Harmi vain etten ollut varautunut isommalla lankamäärällä. Tein vähän sävytyksiä, eli pidin eri vyyhtejä eri ajan liemessä ja sain tummempia ja valeampia sävyjä. Kauniita! Luonnossa vielä voimakkaammat punaiset kuin valokuvassa:-)

Pirtanauhoja

Näistäkin nauhoista tuli sitten sadepäivän kunniaksi jotain valmista. Tein nauhat jo alkukesällä kun keväällä koulussa innostuin pirtanauhoista. Hankin itsellenikin silloin pirtakehikonkin, tai miksikä sitä nyt sanotaankaan. Näitä oli tosi hauska tehdä ja aion kyllä tehdä lisää! Tai siis se kutominen oli kivaa, viimeistely ei niin...

Omiin avaimiin halusin tällaisen karjalaishenkisen:

Olen näiden pirtanauhojen kanssa ihan alkutaipaleella vasta, joten en oikeastaan osaa/jaksa miettiä kuvioita sen tarkemmin. Valitsen vain kivoja loimivärejä ja laitan ne johonkin järjestykseen. Kutoessa sitten näen millainen kuviosta tulee:-) Tässä lähikuva vielä tuosta nauhasta:

 Tässä toinen valmis nauha: siihen tuli muita tärkeitä avaimia.

Nauhojen viimeistelyä olen miettinyt, että miten langanpäiden päättely ja ympyräksi ompelu kannattaisi tehdä. Tumman avainnauhan viimeistelin ompelukoneella eikä siitä tullut kovin siistiä, nopeaahan se kyllä oli. Käsinnommellen (sininen nauha) tulee paljon siistimpää jälkeä, joten ehkä se olisi se parempi vaihtoehto:-)

Sadepäivän vesi-sukat

Ilokseni olen huomannut, että minulla on ihan oma sukkamalli, siis henkilö-malli jota voin kuvata sukat jalassa! Kunhan neiti tokaluokkalaisen jalka vielä vähän kasvaa, voin kuvata omatkin sukkani hänen jaloissaan:-) Nyt jalan koko on jo 35, joten ei ole pitkä matka!

Vai mitä sanotte näistä poseerauksista (mitään lahjontaakaan ei tarvinnut harrastaa) :

Aquarius-sukat

Malli: oma, aika perussukka

Lanka: Regia Aquarius Color 6 ply

Puikot: 3 mm

Muuta: Lankaa ostaessani en katsonut niin tarkkaan, että se olikin hieman perusregiaa paksumpaa, mutta tämä olikin parempi vaihtoehto. Sopii kivasti vaikka saapassukiksi, veden värisetkin vielä ovat:-)

Kesälaitumilta

Vähitellen sitä alkaa palailla kaupunkiin ja tämä blogikin herää eloon kesätauolta! Kovin paljon en ole kesän aikana neulonut, mutta pieni tauko tekeekin hyvää. Olen tehnyt kaikkea muuta virkistävää, etenkin piirrellyt pitkän tauon jälkeen. Ja tietenkin nauttinut pitkästä ja lämpimästä kesästä:-)

Tässä kuitenkin muutama valmistunut neule: pitkän suunnittelutyön tulos, jonka ohje on menossa Ullan juhlavuosikalenteriin.

Kokeilin montakin versiota eri langoilla ja väreillä ja nämä ovat ne viimeisimmät. Ylempi vähän isompi ja siten juuri sopiva 54 cm päähän. Alemmassa lanka on vähän ohuempaa tai puikot ainakin ja pipo on himpun verran pienempi. Se lähti siis jollekin muulle tyttöselle käyttöön, kun taas ylempi jää tälle kuvausmallille.

Kesä kesä kesä!!

Blogini lähtee nyt jonkinlaiselle kesätauolle, eli päivitykset harvenevat huomattavasti. Aion kyllä kesän aikanakin neuloa ja tehdä muitakin käsitöitä, mutta kerron niistä vasta sitten kesän loppupuolella. Lähinnä siis aion pitää lomaa tietokoneen ääressä olosta. 

Tarkoitus olisi nauttia kesästä perheen parissa ja antaa luovuuden kukkia neuloen, kutoen, ommellen, virkaten, piirtäen ja maalaten! Kesäkäsityöksi otin muun muassa Harunin, jota neulon kaksinkertaisesta Grignascon Merinosilkistä. Niin pehmoista ja ylellistä! Tällaiselle huiville huomasin keväällä olevan tarvetta, joten se oli helppo päätös laittaa puikoille vaikka hidasta onkin neuloa :-)