Erivärisiä polkuja

Valokuvasin viime viikonloppuna sitä Polkuhuiviani ja tässä kuvassa näkyy tuo reunan pitsikuvio aika kivasti. 

Toinen Polkuhuivi on jo aloitettu ja siitä on tarkoitus tehdä vähän isompi. Samalla kokeilen silmukkamäärät ja muut pienet epäselväksi jääneet jutut. Ja mitä enemmän neulon tuota Polkua, tykkään siitä aina vaan enemmän (vaikka olenkin kuullut sitä moitittavan) - harmi vaan että langan valmistus on kai lopetettu :-( Onneksi kuitenkin löysin vielä alesta (Novita) Polkua ja...

... ostin sitä varastoon jotta voisin tehdä siitä itselleni neuletakin. Tykkään neuloksen laskeutuvuudesta ja ilmavuudesta. Neuletakista ei tule liian kuuma mutta on silti lämmin! Heti kun saan huivohjeen valmiiksi, puikoille pääsee nämä langat. Värivalikoima oli kaventunut eikä saatavilla ollut enää kuin Paprikaa (juuri sitä mistä tuo eka huivi on neulottu), mutta mielestäni se on oikein sopiva neuletakkiin. Tuo toinen huiviversio on Porkkana-väriä. Ihana sekin! :-)

Pitsiä huivin reunaan

Jokin aika sitten tarvitsin jonkin helpon neuleen, jotta sitä voisi tehdä suunnilleen vaikka silmät ummessa. Siispä aloitin Novitan Polku-langalla peruskolmiohuivin, joka alkoi siis siitä niskan kohdalta leventyen koko ajan. Sellaisia tykkään eniten tehdä. 

Muutamien raitojen jälkeen alkoi kuitenkin tuntua siltä, että olisi ehkä kiva jos tässä olisi vähän jotain muutakin kuin sileää oikeaa.. Hahmottelin kuvioita vähän ruutupaperille ja laskeskelin missä vaiheessa olisi sopiva aloittaa pitsikuvio. Tuon ekan lehtikuvion suunnittelin, mutta sen jälkeen annoin mennä siinä neuloessa niin että kokeilin mikä näytti kivalta. Yhden kerroksen jouduin purkamaan, mutta ei sen enempää:-)

Huivista tuli aika kiva! Näpsäisin vain muutaman kuvan ja taidan kuvata sitä viikonloppuna sitten lisää. Tästä mallista voisi kehitellä ehkä ihan huiviohjeenkin. Reunaakin voisi ehkä jatkaa vielä enemmän, vai mitä luulette?

Pitää varmaan neuloa toinen versio... siispä taidan siirtyä lankakaappia penkomaan! :-)

Sienimetsässä

Viikonloppuna puolisoni sai houkuteltua minut sienimetsään, vaikka olinkin kuullut hirvikärpästenkin tulleen... Tällaiseen metsään tultiin jossain vaiheessa (ja vasta yksi hirvikärpänen niskassa!):

Ihanaa sammalpeitteistä metsää! Sieniäkin oli, vaikkei ruokasieniä tältä alueelta löytynytkään. Tämä allaoleva sieni näytti niin satumetsän sieneltä, että se piti kuvata vaikken tiedäkään mikä sieni on kyseessä:-)

Mutta, mutta... sitten alkoi löytyä jotain muutakin!!! Veriseitikki, yksi, toinen, ja lisää:

Siellähän niitä kurkisteli sammalikossa:

Ihan alkoi selkää väsyttää kun aina löytyi uusia kun sai edellisen mättään tyhjennettyä!

Jokohan alkoi sienien määrä pyörryttää... zzz

Niin kauniin punaisia, ja väri tirskui niitä poimiessa (oli minulla kyllä kertakäyttökäsineet kädessä).

Laittelin sienet likoamaan vähäksi aikaa ja sitten kiehumaan! Harmi vain etten ollut varautunut isommalla lankamäärällä. Tein vähän sävytyksiä, eli pidin eri vyyhtejä eri ajan liemessä ja sain tummempia ja valeampia sävyjä. Kauniita! Luonnossa vielä voimakkaammat punaiset kuin valokuvassa:-)

Pirtanauhoja

Näistäkin nauhoista tuli sitten sadepäivän kunniaksi jotain valmista. Tein nauhat jo alkukesällä kun keväällä koulussa innostuin pirtanauhoista. Hankin itsellenikin silloin pirtakehikonkin, tai miksikä sitä nyt sanotaankaan. Näitä oli tosi hauska tehdä ja aion kyllä tehdä lisää! Tai siis se kutominen oli kivaa, viimeistely ei niin...

Omiin avaimiin halusin tällaisen karjalaishenkisen:

Olen näiden pirtanauhojen kanssa ihan alkutaipaleella vasta, joten en oikeastaan osaa/jaksa miettiä kuvioita sen tarkemmin. Valitsen vain kivoja loimivärejä ja laitan ne johonkin järjestykseen. Kutoessa sitten näen millainen kuviosta tulee:-) Tässä lähikuva vielä tuosta nauhasta:

 Tässä toinen valmis nauha: siihen tuli muita tärkeitä avaimia.

Nauhojen viimeistelyä olen miettinyt, että miten langanpäiden päättely ja ympyräksi ompelu kannattaisi tehdä. Tumman avainnauhan viimeistelin ompelukoneella eikä siitä tullut kovin siistiä, nopeaahan se kyllä oli. Käsinnommellen (sininen nauha) tulee paljon siistimpää jälkeä, joten ehkä se olisi se parempi vaihtoehto:-)

Sadepäivän vesi-sukat

Ilokseni olen huomannut, että minulla on ihan oma sukkamalli, siis henkilö-malli jota voin kuvata sukat jalassa! Kunhan neiti tokaluokkalaisen jalka vielä vähän kasvaa, voin kuvata omatkin sukkani hänen jaloissaan:-) Nyt jalan koko on jo 35, joten ei ole pitkä matka!

Vai mitä sanotte näistä poseerauksista (mitään lahjontaakaan ei tarvinnut harrastaa) :

Aquarius-sukat

Malli: oma, aika perussukka

Lanka: Regia Aquarius Color 6 ply

Puikot: 3 mm

Muuta: Lankaa ostaessani en katsonut niin tarkkaan, että se olikin hieman perusregiaa paksumpaa, mutta tämä olikin parempi vaihtoehto. Sopii kivasti vaikka saapassukiksi, veden värisetkin vielä ovat:-)

Kesälaitumilta

Vähitellen sitä alkaa palailla kaupunkiin ja tämä blogikin herää eloon kesätauolta! Kovin paljon en ole kesän aikana neulonut, mutta pieni tauko tekeekin hyvää. Olen tehnyt kaikkea muuta virkistävää, etenkin piirrellyt pitkän tauon jälkeen. Ja tietenkin nauttinut pitkästä ja lämpimästä kesästä:-)

Tässä kuitenkin muutama valmistunut neule: pitkän suunnittelutyön tulos, jonka ohje on menossa Ullan juhlavuosikalenteriin.

Kokeilin montakin versiota eri langoilla ja väreillä ja nämä ovat ne viimeisimmät. Ylempi vähän isompi ja siten juuri sopiva 54 cm päähän. Alemmassa lanka on vähän ohuempaa tai puikot ainakin ja pipo on himpun verran pienempi. Se lähti siis jollekin muulle tyttöselle käyttöön, kun taas ylempi jää tälle kuvausmallille.

Kesä kesä kesä!!

Blogini lähtee nyt jonkinlaiselle kesätauolle, eli päivitykset harvenevat huomattavasti. Aion kyllä kesän aikanakin neuloa ja tehdä muitakin käsitöitä, mutta kerron niistä vasta sitten kesän loppupuolella. Lähinnä siis aion pitää lomaa tietokoneen ääressä olosta. 

Tarkoitus olisi nauttia kesästä perheen parissa ja antaa luovuuden kukkia neuloen, kutoen, ommellen, virkaten, piirtäen ja maalaten! Kesäkäsityöksi otin muun muassa Harunin, jota neulon kaksinkertaisesta Grignascon Merinosilkistä. Niin pehmoista ja ylellistä! Tällaiselle huiville huomasin keväällä olevan tarvetta, joten se oli helppo päätös laittaa puikoille vaikka hidasta onkin neuloa :-)

Kudontaa

Kevät on taas mennyt ihan hujahtaen ja kesä on täällä. Minulla loppui nyt tuo iki-ihana opiskeluni kädentaitojen parissa ja nyt tuntuu siltä että olisi tuota voinut vielä jatkaakin, vaikka vielä monta vuotta;-) Niin monta juttua olisi vielä voinut syventää ja jatkaa. Eihän se ole sama kotosalla askarrella, etenkin kun opiskeluporukkamme oli niin kiva!

Viimeiset viikkomme oli keramiikan jälkeen kudontaa ja sitäkin olisin voinut jatkaa vaikka koko kesän! Niin ihanaa se oli. Kahdessa viikossa ei kovin paljon ehdi, tässä aikaansaannokseni sieltä. Eli ensiksi tuftaustyö, josta kerron kohta enemmän:

Kokeilin nauhatekniikoista pirtanauhaa. Sen tekeminen oli tosi ihanaa, vaikkei lopputulos olekaan ihan tasaista jälkeä. Hurahdin siihen kuitenkin niin, että ajattelin ostaa kotiin nauhapirran. Olisi kiva kokeilla tehdä erilaisia nauhoja ja erilaisilla langoilla. Kotona kun noita lankoja riittää:-)

Kangaspuissa ehdin tehdä 3 mattoa. Tässä niistä suurin. Kaksi muuta on ihan pieniä pätkiä kun tarvitsin mökille sellaisia. Niistä enemmän lisää vähän myöhemmin, toinen nimittäin liittyy vähän isompaan projektiini. Tämä alla oleva mattokaan ei mikään iso ole, 130 cm x 80 cm. Käytin siihen vanhoja matonkuteita ja tuli yllättäen noin nätti! Mattoja en ole koskaan ennen kutonut, vain yhden poppanaliinan, kuultokudoksen ja villashaalin. Maton paukuttaminen oli siis uutta minulle!

Tässä vielä myöhemmässä lasituspoltossa ollut keramiikkaruukku. Tykkään tästä kovasti, muoto ja lasituksen värit osuivat juuri kohdalleen. Tähän voi laittaa pienen kukkakimpun tai sitten pitää kynäpurkkina silmän ilona:-)

Tässä sitten vielä tuosta tuftauksesta vaihekuvia:

Ensin reunat liimattiin rispaantumisen estämiseksi ja sitten piirsin mallin kankaalle. Yksinkertaisesti vain neliöitä, kun ajattelin että niitä jaksaa katsella pidempäänkin:

Tässä olen jo päässyt vauhtiin, tuftsausneula näkyy tuossa vasemmalla työn päällä. Tuftaus tehdään nurjalle puolelle eli kuviota pitää välillä kurkistella nurjalta puolelta.

Tässä kurkistus toiselle puolelle, siitä se kuvio lähtee muotoutumaan:

Keramiikkaa

Nyt tulee ihan aiheen vierestä, siis neuleaiheen. Tällä kertaa tulee nimittäin kuvia viime viikkojen muista käsitöistäni. Koulussa on ollut 5 viikkoa kestävä keramiikkajakso ja tulipas aika monta kippoa tehtyä! Tuntui ettei niitä nyt niin montaa tullut muovailtua, mutta kyllä vaan sieltä uunista aina tuli tutunnäköisiä kippoja:-)

Vielä on ainakin neljä kuppia odottamassa uuniin menoa. Niitä näytän sitten jos ja kun ne kivalta näyttävät polton jälkeen.

Tässä muutama koulun nurmikolla kuvattu esine:
- tarjoiluastia (levytekniikalla tehty)
- sinertävä pikku kippo, joka oli rakupoltossa. Se on dreijaamalla tehty, ainoa dreijattu esineeni. Dreijaus oli muuten yllättävän vaikea juttu, joten minulla se jäi tuohon yhteen kokeiluun! Olisi kyllä upeaa oppia sitä lisää:-)
- kaksi pientä laattaa joihin kokeilin eri kuvioita ja lasitteita

Tässä pikkutöitä eli nappeja ja koruja, tykkään kovasti. Napeille löytyy varmasti käyttöä, joko ihan nappeina tai sitten koristeina vaikka jossain pipossa. Värit on luonnossa vielä voimakkaammat.

Tässä toinen rakupoltossa ollut kuppi. Siihen tuli ihanat halkeilut, niin kuin rakukeramiikassa kuuluukin ja yllätykseksi pintaan tuli muitakin kivoja kuvioita.

Tässä dreijattu rakukippo vielä lähempää. Väristä tuli niin kaunis, että tällaisia kippoja voisi olla enemmänkin:

Tässä kipsimuotilla tehty kissataulu:

Tänä kesänä ajattelin vähän sisustaa mökin puuceetä. Tästä ovikyltistä oli hyvä aloittaa:

Tässä muutama murokulhon kokoinen astia:

Tämä aaltoileva kuppi pääsi jo ikkunan väliin koristeeksi. Aurinko vähän kiiltelee liikaa, mutten viitsinyt kuppia ottaa kuvausta varten poiskaan.

Taivashuivi

Satuin taas törmäämään netissä niin hauskaan neuleideaan, että vaikkei uudelle huiville olekaan tarvetta, niin tätä on kyllä kokeiltava;-)

Ideana on neuloa huivi, johon joka päivä neulotaan yksi kerros. Koska teen ainaoikein neulosta, teen edestakaisen kerroksen eli yhden raidan verran joka päivä. Väri valitaan sen mukaan minkä värinen taivas on kunakin päivänä (suunnilleen), eli sadepäivänä tumma raita, tylsän harmaana harmaata ja kirkasta sinistä kun on hieno aurinkoinen sää.

Tässä mun huivissa on ensin 20 ainaoikeinkerosta vaaleansinisellä + tumma sininen raita. Vasta sen jälkeen alkaa säätilaraidat. Teen toiseen päähän sitten samanlaiset raidat, jotta huiviin tulee samanväriset päät. Aloitin 20.4. ja tein juuri tämän päivän raidat. Kiva nähdä minkä värinen huivin yleisväriksi tulee. En jaksanut laskea kuinka pitkä huivista tulee, mutta jos pituutta alkaa jossain vaiheessa tuntua olevan liikaa, lopetan huivin ja silloin siitä tulee vaikka vain "puolenvuoden huivi".

Täällä on lisää tietoa aiheesta ja lisäksi muita versioita vähän samasta ideasta. Esimerkiksi "mood scarf" johon värit valitaan oman mielentilan mukaan. Hauska idea sekin! Täällä puolestaan on paljon kuvia muiden "säähuiveista" ja mukana on sääpeittojakin.

Tähän huivi-ideaan sain ravelryläisiltä sinisen sävyisiä lankanöttösiäkin. Tulen niitä upottamaan tähän projektiin, kiitos siis kaikille jotka minulle lankaa lähetitte!:-)

Pitsipipo vielä vailla nimeä

Olen tässä talven ja kevään mittaan suunnitellut keväistä pitsipipoa lasten koossa ja nyt se alkaa vähitellen olla lopullisessa muodossaan. Itse asiassa jo viime kesänä tein ekan version, eli pitkä on ollut prosessi tällä pipolla. Ensin neuloin tätä ylhäältä alas, mutta kun en ollut tyytyväinen resorin joustavuuteen niin päin neulottuna, niin piti työstää se sitten alhaalta ylös-neulottavaksi.

Ohje on tulossa/menossa Ullan 10-vuotisjuhlakalenteriin, joten sieltä sen saa kaikki halukkaat. Vielä kehittelen useamman koon tuohon, jos vain ehdin, se kokojen sarjoittaminen kun ei ole minulla ihan vahvimpia puolia;-)

On taas se aika vuodesta

... kun tekee mieli neuloa lasten kevät/kesäpipoja puuvillalangoilla. Ideoita tulvii Ravelrystä ja Pinterestistä ja minähän olen valmis kokeilemaan kaikkia kivoja malleja! Uusin pipoversio on Omppopipo, jonka esikuvia on vilahdellut ainakin Ravelryssä.

Omppo-pipo
Malli: idea netistä, muuten oma
Lanka: Schachenmayr Catania
Puikot: 3 mm

Tein tuon ohuehkosta puuvillalangasta ja kuvittelin (mitään mallitilkkuja neulomatta) että se voisi tulla ehkä 2-vuotiaan päähän sopivaksi, muta sehän sujahti 4-vuotiaalle ja vielä 7-vuotiaallekin!

Reunaan tein vähän pitsikuviota, tosin se rullautuu sen verran ettei kuvio oikeastaan erotu. Pelkkä tavallinen rullareunuskin olisi siis käynyt. Lehtiin otin mallia Nicky Epsteinin Embellishments-kirjasta. Muokkasin valmista lehden mallia niin, että tuplasin silmukat ja tein kaksinkertaisen, siis 5 puikolla, koska halusin, että se on nätti nurjaltakin puolelta. Ja lehdet on vain varrestaan kiinni pipossa, lehtiosat on siis irti "luonnollisesti" :-)

Pakkoneulontaa - no ei kai....

Välillä on vain neulottava pikaisesti tarpeeseen. Tällä kertaa se tarve kuulosti tältä:

1. "Äiti, mun saapasvillasukat on liian isot!" (= olin tehnyt liikaa kasvunvaraa ja sukat oli vielä lisäksi kastuessaan kai venyneetkin)

2. Juniorin ainoa sopiva pipo unohtui päiväkotiin perjantaina (= viikonloppuna ei ollut pipoa päähän).

Pikaisen neulomisen seurauksena tyttö sai sopivat sukat saappaisiinsa:

Nukkumaijan unisukat

Malli: oma

Lanka: Itsevärjätty Novita Nalle

Puikot: 3 mm

Muuta: Olin ihan unohtanut tämän oman sukkamallini, kunnes huomasin että ystäväni oli neulonut hienot Nukkumaijat. Piti kokeilla osaanko vielä itse neuloa tuollaiset;-)

Vinkki: Muistelin että se 4 oikein yhteen-kavennus on aika haastava jos vähänkin käsialassa on tiukkuutta ja ratkaisin sen nyt yksinkertaisesti niin että neuloin 4 oikein takareunoistaan yhteen. Huomattavasti helpompi neuloa ja toki ed. kerroksella kannattaa aina vähän väljentää käsialaa jos mahdollista.

Ja juniori sai uuden kevätmyssyn, malli kaikista yksinkertaisin kun lanka kuitenkin oli kirjavaa.

Aalto-pipo

Malli: oma, perusmyssy ylhäältä alas silmukoita lisäten niin kauan kuin sopiva, sitten sileää kunnes korkeus riitti. Lopuksi korvaläpät oikeisiin kohtiin

Lanka: TeeTeen Aurea

Puikot: 3,5 mm

Muuta: Pipon nimi tuli värikuvioista joita lanka teki neuloessa. En yhtään tykkää värin lätäköitymisestä, mutta langan ihana pehmeys nyt antoi anteeksi rumahkon värin.

Kirjan ja Ruusun päivän kunniaksi ostin itselleni eilen ihanan hemmottelukirjan:

Virkkaus kun innostaa aina kevään tullen, en voinut vastustaa tätä "hakuteosta" ;-) Upeita reunusmalleja ja tosi selkeät kaaviot ja ohjeet. Sopii loistavasti juuri tällaiselle sunnuntaivirkkaajalle, jolle perusasiatkin on vielä vähän uusia juttuja...

Albumikurssilla

Kun ei mitään valmista ole näyttää, tuli mieleen muistella olenko unohtanut näyttää jotain askartelujani. Ja heti tulikin mieleeni taannoin käymäni albumintekokurssi. Siitä on jo jokunen viikko aikaa, mutta oli ihana oppia ihan uutta juttua. Kurssi oli vain vajaan kahden päivän mittainen, mutta sain aikaan jopa kaksi kokonaista (pientä) albumia! :-)

Tässä ihan ensimmäinen kokeiluni, josta tuli ihan käyttökelpoinen! Sivuja on alle 20, joten se sopii kivasti jonkin pienen jutun dokumentointiin, tai vaikka runokirjaseksi. Albumi tehtiin alusta asti itse, eli sivut leikattiin itse, kannet päällystettiin ja sain nuo kiinnitysreiätkin kivasti onnistumaan. Albumin päällyskankaana käytin itse painamaa kangasta.

Allaolevassa kuvassa näkyy kannen takaosa, josta tuli ihanan siisti kun siihen liimattiin paperi, joka peitti kankaan reunat:-)

Tässä vielä toinen albumi, jossa harjoittelin aukon tekemistä. Kuva on ihan vain postikortista leikattu kuva ja pintamateriaali on  tapettia, kivasti vähän epätasaista ja mielestäni siksi juuri tosi kaunista!

Aukon tekeminenkään ei ollut niin vaikeaa kuin ensin olin luullut;-)

Testipipo

Ja heti pistin puikoille toisen kevätpipon, ihan vain ohjetta testatakseni. Tähän taitaakin tulla ohje, oli sen verran helppo juttu! :-)

Tein kaksivärisen version siis ja saman tien toisella langalla. Tennessee on vähän ohuempaa kuin Eco Bomull, joten tästä tuli vähän pienemmän lapsen pipo. Mutta Tennesseelle nyt ei kannata ohjetta kirjoittaa kun kerran mokomat lopettavat langan.