Sukkabingo

Neulontai heitti neulojille hauskan sukkahaasteen, johon tekee mieli osallistua!

Siis mitä minun sukanneulomisestani on kerrottavaa:

Ensiksi tulee mieleen, että minulle sukat yleensä ovat sellainen välityö, joilla voi piristää itseään tylsän isomman työn ohessa. Sukat ovat myös ehdottomasti matkaneule, koska ne on helppo sujauttaa kassiin, eikä tarvise mukaan kilotolkulla lankaa;-) Sukat ovat myös sellainen tapaus, jos olen ostanut kivaa erikoisempaa/kalliimpaa lankaa, jota haluan kokeilla mutta vain noin 100 g verran, silloin tuloksena on sukat! Harvemmin neulon sukat sillä tyylillä, että menisin kauppaan ostaakseni sukkalankaa, sitä onneksi löytyy aina kotoa...

Sukkavajetta en ole vuosikausiin kokenut, päin vastoin välillä tulee olo, että "tuo lanka olisi kivaa sukiksi, mutta kun en tarvitse sukkia..." :-) No, onneksi lahjoiksikin voi neuloa sukkia, mutta toisaalta jos lanka on kivaa, ei raaskisikaan luopua sukista, vaikka niitä kyllä kotona riittää! Uusimmat sukat on aina ne parhaimmat!!


Teen mieluiten sukkia, joissa on suht helppo malli, eli ohjetta ei tarvitse koko ajan seurata. Sukkaneulonta on siis myös sellaista neulontaa jolloin voi seurustella aktiivisesti tai katsella vaikka kiinalaista elokuvaa;-) Palmikot on mukavia, tai muut pintaneuleet, kunhan reikiä (=langankiertoja) ei tule liikaa, koska silloin sukat ei ole lämpimät (kyllä ne yleensä silti on, olen vain saanut päähäni että sukissa ei saa olla reikiä) :-)

Lanka ei saa sukissa olla liian ohutta, vaikka viimeisen vuoden aikana olenkin huomannut miten mukavaa on kun villasukka mahtuu tavalliseen talvikenkäänkin, kyllä on varpaat sillä tavalla lämpimässä. Mieluiten kuitenkin neulon 7 veikan paksuisia sukkia.

Toisen sukan syndrooma (=ei jaksaisi enää neuloa toista sukkaa ekan valmistuttua) iskee välillä jos valittu malli ei olekaan mikään nautinto, mutta olen yrittänyt välttää sitä vaivaa hankkimalla tarpeeksi sukkapuikkoja niin, että voin neuloa molempia sukkia yhtäaikaa. 3,5 mm sukkapuikkoja minulla onkin 15 kappaletta ja vielä sormikaspuikot päälle, niin että sen paksuisten kanssa ei ainakaan tule sitä ongelmaa että puikot loppuisi kesken (yleensä - mutta se onkin sitten ihan toinen vaiva nimeltään, nimittäin: startitis (=liian monta työtä aloitettuna yhtaikaa)...).

Silmukkamäärät tulee yleensä kokemuksen perusteella eli ainakaan 7 veikan kanssa ei tarvitse laskea, paitsi tietysti jos tulee palmikoita tai muuta kuviota, joka vetää neulosta kasaan, ja kirjoneuleen kanssakin pitää olla 1 ylimääräinen silmukka/puikko.

Neulon sukat yleensä varresta kärkeen päin, sillä en ole vieläkään saanut toisin päin neulottuna varresta tarpeeksi joustavaa. Se kyllä harmittaa, sillä tykkään kärjestä aloitetuista sukista muuten kovasti! Kantapää taitaa useimmiten olla se perinteinen, vaikka osaan kyllä tiimalasikantapäänkin:-)

Sukkaniksejä ei taida olla, tai en ainakaan tiedosta niitä itse;-)

Pirtti-neule on jo valmis, kunhan vaan jaksaisin kuvata sen!