torstaina, elokuuta 02, 2007

Alpakanpehmoista

Ruskean villatakin jälkeen piti saada äkkiä puikoille jotain uutta! Siis vanhat (ikivanhat) UFO:t ei siihen vaivaan auta vaan piti saada aloitettua jotain uutta ja se onkin välillä lähes tuskallista, kumma juttu! On ihan hirveää jos telkkarista tulee jotain katsottavaa eikä ole mitään mitä neuloisi (vaihtoehtona voi myös onneksi tehdä niin että nauhoittaa ohjelman, sillä EN OSAA katsoa telkkaria neulomatta!!).

Tuskailin monen eri mallin ja langan välillä, kaivoin lankavarastoa, selasin malliohjekansioita, mutta juuri silloin kun pitäisi löytyä neulottavaa, to do-lista katoaa jonnekin avaruuden mustaan aukkoon (vaikka se onkin minulla jo tallennettuna), mutta eihän juuri silloin satu olemaan tarvittavaa lankaa eikä ainakaan tarpeeksi, sillä en uskalla aloittaa varmistamatta että samaa lankaa saa lisää...

Aloin jo tuskastua, mutta onneksi ikivanha lanka kohtasi uuden ohjeen, eli Novitan vanhat harmaat Alpacat yhdistyivät sovellettuna top-down-raglanin ohjeeseen. Surffailin top-down-tyyppisten neuleidenkin parissa tunnin jos toisenkin (ja löysin taas paljon kaikkea muutakin;-) ) ja puikoilla on nyt villatakin tapainen, joka on muuten sileää neulosta paitsi etureunassa on pientä löyhää palmikkoa. Reunassa on helmineuletta.


Huomaa "silmukkamerkit" : vaikka minulla on hienot silmukkamerkit, en osaa käyttää kuin näitä langanpätkiä, kun pelkään että jos silmukkamerkit irtoaa, ne on naperolle vaarallisia!

Alpakasta (500 g) on tehty jo aikoinaan naperolle villahousut ja pusero, mutta uskoisin että lanka riittää, etenkin kun voin näin säädellä helman ja hihojen pituutta. Tosin haluan kyllä pitkät hihat, mutta takki voi sitten puolestaan olla lyhyempi helmainen, vaikka olisivatkin poissa muodista. Onpahan takki ainakin syksyn muotiväri - harmaa:-)

Alpakka on ihanan pehmeää, saisipa tätä Novitan lankaa vielä jostain lisää! Niin pehmoista, niin pehmoista:-) Hassua, että heti kun sain tämän puikoille ja näin että malli oletettavasti on sopiva, huokaisin ja pystyin rauhoittumaan, nyt puikoilla on taas sellaista joka rentouttaa. Ja voin rauhassa jo varautua siihen että tämäkin valmistuu, eli alan jo valmiiksi etsiä seuraavaa puikoille laitettavaa... siksi on niin hyvä olla monta työtä yhtäaikaa tekeillä - ei tule tyhjien puikkojen syndroomaa!!

Ja vielä päivän napero-lankaosuus: tiedän aina milloin napero on mennyt lankavarastokaapeilleni: kaapista kuuluu puhetta : "ihania, ihaaaania, ihaaania...." kun napero penkoo lankakeriäni. Sama puhe alkaa myös lankakaupassa (villiintyi ihan Pirtin kehräämön hyllyjen välissä, niin kuin taisin minäkin...) tai kaupan lankahyllyjen välissä tai missä vaan missä on lankaa, myös neulelehtien kuvat aiheuttavat saman ihastelun:-)


9 kommenttia:

Carita kirjoitti...

Meillä neiti 2v hakee aina kirjahyllystä kirjan missä on lasten neuleita ja selailee sitä ihastuneesti huudahdellen.

Anonyymi kirjoitti...

Mulla on sama juttu että ei voi katsoa tv:tä jos ei ole neulottavaa. Ja sit kun pitäis väkisin keksiä jotain, se to do lista on ihan tyhjä ;). Meillä molemmat lapsukaiset lukee äitin neulelehtiä :)

Anonyymi kirjoitti...

Katselin huvittuneena tyttären(3v) touhuja yks päivä...Annoin luvan mennä lankalaatikolle etsimään itselleen mieleisen väristä sukkalankaa..Tyttö löysi kerän pehmoista mohairia.Silitteli sitä ja painoi hellästi poskeaan vasten;)Että sitä oli niin hauska katsella:))
Tykkää myös katsella neulelehtiä ja valita sieltä mieleisiään tyttöjen neuleita.Pari on taas tilauksessa:)

Anonyymi kirjoitti...

Mistäköhän lapset ovat oppineet nuo kommentit ;)

Kristel kirjoitti...

:D Ihanaa. Meillä on vähän samaa, tänään Nea paijaili pitkään huivia joka minulla oli harteilla ja selitti että onpas ihanan pehmeä. ;)

satumh kirjoitti...

ihana napero. oikea meininki! :)

Anonyymi kirjoitti...

Meilläkin Kuopus (melkein 2v) ihastelee lankojani...silittää hartaasti ja hokee "äidin lanka" ja valmiita töitä halailee ja sanoo "pemmee ihana" Kaupassa aina näyttää kohti lankahyllyjä ja sanoo "äiti tuonne - lankaa!"

Anonyymi kirjoitti...

Meillä pojat 10v ja 6v ovat samanlaisia, uusia lankoja paijataan poskea vasten ja tehdään tilauksia, pipo, kaulahuivi ym... Yksi lanka kauppias saa hepulin jos pojat koskee lankakeriin!
Kerran kysyinkin, kun yksin siellä olin saanko koskea ja katsoin kysyvästi. Mihinkä kauppias tuli ja antoi lankakerän minulle ?? Enpä ole kyseisessä kaupassa pahemmin käyny sen jälkeen....

villamokka kirjoitti...

Joutilaat kädethän on paholaisen työkalut!
Teevee ilman neuletta on teeskentelyä vaan, tuttu tunne. Pidän tilannetta varten muutamaa uutta lankaa varalla, voi tehdä edes mallitilkkuja.
Jokin pitkänpitkä ainaoikea huivi ajaisi saman asian, sen neulomista voisi jatkaa vaivaamatta mallineuleella enempää päätään.