keskiviikkona, kesäkuuta 20, 2007

Jännittävät iltahetket...

...silloin kun lanka uhkaa loppua: näyttää siltä että se riittää sittenkin, ja taas toisena hetkenä tuntuu ettei se voi millään riittää... "vielä noin monta kerrosta ja noin pieni nöttönen jäljellä"... Huh sentään!

Neulominen oli todellakin noin jännittävää eilen illalla kun neuloin tämän neuleen viimeisiä kerroksia!! Hyvä että puikot kulkivat kun kädet hikosivat jännityksestä- ihan oikeasti! Yritin kyllä rauhoittaa itseäni sillä että jos tämä ei riitä, varmasti jollain neulojalla on joku pikku nöttönen tätä Oliviaa ja saan neuleeni valmiiksi - se vähän helpotti;-)

Mutta lanka riitti! Ja tässä neule nyt on:

Valepalmikkotakki

Malli: oma, pitsikuvio Lesley Stanfieldin kirjasta
Lanka: Novita Olivia, taivaansininen, 700 g
Puikot: 4 mm
Muuta: Neule paino punnittaessa 650 g mutta kaikki ostamani 700 g meni, joten kerät oli varmaan vajaita!


Neuloin tämän muuten normaalisti, mutta hihat keksin neuloa ylhäältä alaspäin jotta sain mahdollisimman siistit saumat ja toisaalta jäi muutama sauma vähemmän ommeltavaksi. Mallikuvio on tietty vähän erilainen jos sitä katsoo toisinpäin, mutta mielestäni eroa ei huomaa tässä. Se helpotti kuitenkin paljon työtä tässä neuleessa.

Ja toinen hyvä puoli oli siinä että kun hieman epäilin langan riittävyyttä, näin oli mahdollista neuloa molempia hihoja samaan aikaan ja nähdä kuinka pitkiin hihoihin lanka riitti. Toivoin pitkiä hihoja, ja onneksi lanka riitti niihin, mutta lankaa jäi jäljelle 30 cm!! Olin siis ommellut jo kaikki saumat, tehnyt kaula-aukon ja viimeistellyt kaiken muun kun neuloin hihoja. Siten pystyin käyttämään langan ihan viimeiseen pätkään saakka hihoihin:-)

Myös olkasaumoihin kokeilin 3 puikon tekniikkaa (kuvallinen ohje Ullassa), ja olen iloisen yllättynyt miten siistin olkasauman sillä saa - ja tosi helposti!!!

Tässä lähikuvaa olkasaumasta:



Olen tosi tyytyväinen tähän neuleeseen, tätä tulee varmaan pidettyä kesällä paljon. Tämä on niin minun värinen, juuri minun kokoinen, ei liian tiukka eikä liian väljä, vaan just passeli:-)


Tässä lähikuvaa pitsikuviosta, jota kutsun valepalmikoksi kun se mielestäni näyttää palmikolta, vaikka apupuikkoja ei tarvita. Palmikko muotoutuu kavennusten ja reikärivien avulla helposti:-)



Löysin muuten jokin aika sitten vanhasta (tositosi vanhasta) SK:sta tietoa, jota ne tiennytkän vikunjan villasta, tiesin kyllä että se on tosi arvokasta villaa, mutta tuossa on paljon sellaista joka minulle oli ihan uutta:


Täällä isompi kuva tekstistä jos tuosta ei pysty lukemaan.

Ilmoittauduin sitten mukaan syksyn SNY:hynkin, kivoja nuo tuollaiset:-) Näköjään aika monet muutkin on tuohon mukaan lähteneet, kiva!

Tässä vielä tämän kesän eka mansikkakakku -itetehty, kuten ehkä huomaa:-) Nam!

16 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Wau! Tosi hieno neuletakki! Itsekin harkitsen osallistuvani Sny:n, en vain osaa päättää. Olin mukana ekassa sny:ssä ja nyt olis kyllä taas kiva osallistua. Täytyy vielä miettiä.

Anonyymi kirjoitti...

Onpa hieno takki! Ihan täydestä syystä olet tyytyväinen!

Tiina kirjoitti...

Tosi upea! Just sinun näköinen ja istuu tosi kauniisti!

TuuliS kirjoitti...

Kaunis villatakki!

Anonyymi kirjoitti...

Sinulla on oltava vuorokaudessa enemmän kuin vaivaiset 24 tuntia. Olet ilmiömäinen.

Asiaan: eivätkö hartiasi/niskasi jumitu moisen neulomisen vuoksi? Onko sinulla hyviä neulojien lihaskuntovinkkejä?

Anonyymi kirjoitti...

Olen useasti aikonut kommentoida upeita aikaansaannoksiasi, mutta luontaisen ujona pidättäytynyt. Nyt on tultava ulos kaapista. Mielettömän ihana neule!!! Olet yliluonnollisen nopea ja taitava neuloja. Sinua ei voi olla oikeasti olemassa tai sitten teitä on monta siellä jossakin! Kaikilla tietysti neuleet käsissä.

Voin vain ihmetellä ja ihailla.

satumh kirjoitti...

Namskis mikä ihanan herkun näköinen kakku! :) Kaunis tuli neuletakistakin.

Anonyymi kirjoitti...

Tosi kaunis villatakki!Laitatko ohjeen Ullaan? Tuollaisen voisin tehdä itselleni.

Anonyymi kirjoitti...

Kaunis takki! Minä olen juuri selaillut tuota samaa kirjaa ja etsinyt sopivaa mallineuletta lyhythihaiseen jakkuun.

Pia Nore kirjoitti...

ihailijalle: itse asiassa neulominen on minulle hartiarentoutusta! Kerran matkalla minulla ei ollut kudinta mukana ja hartiat oli niin kipeät, niin kipeät - selviä vieroitusoireita;-)

hillosipuli: kiitos, ja tosiaankin yksi neuloja täällä vain on:-)

ja kitos muillekin kehujille *ihan nolostuu kehuista*

Anonyymi kirjoitti...

Hieno neuletakki.
Olen myös ihastunut tuohon mallineuleeseen, mutta en ole tehnyt siitä kuin yhden huivin (pätkä siitä on muuten blogini bannerissa)*katsoo kateellisena kokonaista takkia*

Elina kirjoitti...

Kaunis takki!

Mutta voi nolostus ja punastus. Olen ihan oikeasti ajatellut jotenkin aina ohimennen, että vikunja on hedelmä... vähän niin kuin viikuna tai jotain. :) Taidan olla vähän piiloblondi.

Pia Nore kirjoitti...

elina: mutta eihän se haittaa, nyt asia selvisi näin helposti:-)

Anonyymi kirjoitti...

Aivan ihana neuletakki!
Iloista juhannusta!

Anonyymi kirjoitti...

Tosi kaunis takki! Mallineule on tosi ihanan näköistä :)

Oranssi kirjoitti...

takki on hieno. tahtoisin tuommoisen, mutta en ole varma jaksaisinko itse tehdä. olen niin isokin... ehkä...