torstaina, lokakuuta 04, 2007

Monenmoisia tuotoksia

Edittiä lopussa...

Tylsähkö neulottava tilaustyö valmistui eilen illalla ja ihan kiva niin, sillä tuollaista sileää harmaata on todella tylsä neuloa! Olisi ollut niin kiva lopuksi vaikka huovuttaa tuohon päälle jotain, tai kirjailla, mutta eihän tilaustyötä voi mennä muuttelemaan, etenkin kun saaja on vanha eläkeläismies joka ei todellakaan koristeluja noihin tarvitse;-)))) Sitten vaan kämmekkäät postiin ja uudelle omistajalleen!



Kämmekkäät
Malli: perusmalli kiilapeukalolla
Lanka: Novita 7 veikka, tummanharmaa
Puikot: 3,5 mm

Puikoille piti noiden jälkeen saada jotain kivaa ja nopeasti ja vielä nopeasti valmistuvaakin: panta kylmeneviin keleihin, en nimittäin kestä että korvat paleltuu!

Pantaan sain hyvin kulumaan jämälankoja ja tämä oli tosi helppo ja näppärä idea! Idean näin viime viikon lomareissullani, eli siellä eräällä sukulaisnaisella oli itse tehty tuommoinen panta ja idea tuntui niin loistavalta että piti heti tehdä itselle samanlainen!


Tästä näkyy miten panta on tehty:


Neulotaan 2 erilevyistä putkea sileää neulosta, jotta reunat rullautuu ja kapeampi ommellaan linnunsilmäpistoilla toisen sisään.

Tässä lyhyesti tuon minun pannan ohje, vaikka sitä voi soveltaa mille langalle vain kun tietää sopivan silmukkamäärän kullekin langalle. Ohjeen nimesin sukulaistädin mukaan:

Laina-tädin panta

Lanka: Novita Isoveli ja Isoveli Colori, kumpaakin jonkun kokoinen nöttönen
Puikot: 4,5 mm lyhyt pyörö

Luo lyhyelle pyöröpuikolle 74 s ja neulo ympyränä sileää 27 kerrosta, päättele oikein löyhästi. Neulo toinen samalla silmukkamäärällä mutta hieman kapeammaksi eli 15 kerrosta, päättele myös se löyhästi, jotta venyy yhtä paljon kuin aloitusreuna. Laita kaitaleet päällekkäin oikeat puolet päällepäin ja ompele ne linnunsilmäpistoin kiinni toisiinsa ja päättele langanpäät. Ja siinä, panta on valmis!

Silmukat kannattaa luoda kahden puikon ympärille jotta aloitusreunasta tulee tarpeeksi löyhä ja se venyy siten hyvin päähän.

Mallitilkuilla voi ohjeen soveltaa myös ohuemmille langoille, silloin silmukoiden ja kerrosten määrä täytyy itse arvioida sopivaksi.


***



Ja niin kun ei kaapit olisi täynnä käsityö- ja askartelutarvikkeita jo tarpeeksi... en vaan voinut vastustaa näin hyvää tarjousta: iso pussillinen huovutusvillan jämiä 50 sentillä. Oli muuten pussiin ahdettu todella paljon villaa, paljon eri värejä, mutta jos tekee jotain taulun tapaista (jota olen nyt suunnitellut kokeilevani), siihen on hyvä kun saa monia värejä pieniäkin määriä. Ostin näitä 2 pussia, piti äidillekin viedä samanlainen pussi, samanlainen käsityöläinen kun hänkin on;-)



***


Vaikka aikaa tuntuu olevan ihan liian vähän neulomiseenkin, niin pitäähän sitä aina kokeilla uusiakin juttuja omaksi virkistykseksi: pajun punontaa:

Olin pajunpunonta-kurssilla ja tuo kuvassa oleva häkkyrä on ihan ensimmäinen punontatyöni ja omaksi yllätyksekseni siitä tuli ihan käyttökelpoinen pikku korin tapainen!! Olen todella hämmästynyt siitä että pajun punonta ei ole niin vaikeaa kuin olen kuvitellut, ja etenkin se että pajua voi taivutella aika huimasti eikä se katkea, kunhan vaan pehmittää sitä käsissään ensin. Pajutöitä on mahdollisesti luvassa siis tässäkin blogissa lisää...



Tässä lähikuvaa keskiosasta.

Pajutöistä innostuneena surffailin netissäkin ideoita kalastelemassa ja löysin kivoja muitakin juttuja. Täällä on kaikenlaisia kädentöitä, pajutöitä myös sivun alaosassa. Täällä on pajutöitä ja saman henkilön muita taideteoksia. Täällä on pajua yhdistetty muihin materiaaleihin. Tuossa oli ihan vaan satunnaisesti jotain, mutta täytyy sanoa että kyllä netistä löytyy upeita taideteoksia ja tekstiilitaidetta!!

Mutta nyt takaisin tilaustöiden kimppuun, sillä tietenkin silloin kun tulee "pakollista" neulottavaa, olisi niin paljon muita ideoita joita myös haluaisi tehdä. Ainakin to do-listalla on heti ekana naperolle uusi villapusero. Ilulla oli niin upea taaperoneule, että olisi ihan pakko apinoida sitä... Siis ei mallia muuten, vaan sitä että tytöillä voi olla muitakin värejä kuin vaaleanpunaista vaatetuksessaan. Tosin napero sanoi eilen minulle, että hän tykkää vaaleanpunaisesta (pitää siis kiireesti päästä muokkaamaan naperon värimakua...) ;-)

Vielä pikku mainosvinkki värjäreille: marja-aronian marja kuulemma käy loistavasti värjäykseen, tulee upeaa lilaa! Äitini on jo kokeillut ja tulee myös kestävää väriä! Minä kokeilen heti kun vain ehdin, nythän marjat on putoamaisillaan pensaista!!

Edit: Oli ihan pakko kokeilla narusta tehtynä miniatyyrikori ihan samalla mallilla kuin tuo tekemäni pajukori:

Sormet oli moneen kertaan solmussa, mutta kivahan siitä tuli! Se on näääin pieni;-)

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Marja-aronian kanssa ei edes välttämättä tarvitse käyttää pureutusaineita, mutta tällöin väri on usein lähempänä vaaleanpunaista kuin violettia.

Anonyymi kirjoitti...

Kivannäköinen panta ja helppo tehdä. Koulukäsityönä tuo on kanssa suosittu. Aikoinaan kun paksulankakone oli käytössä tein noita pantoja jämälangoista.

Anonyymi kirjoitti...

tuo pikku korihan on sormus!

Pibu ja Tinde kirjoitti...

pajutyöt on kivoja ja kuten sanoit ei niin vaikeita. Mutta kyllä niihin aikalailla aikaa menee. Itse kävin risukurssin keväällä ja olin ihan tohkeissani siitä, mutta sitten se jotenkin jäi ja kaikki ne suuret suunnitelmat risutuoleista on vielä suunnittelu asteella. Mutta ehkä ensi keväänä taas innostuu siihen.
Hienot korit, kumpainenkin -en tajua miten sait noin täydellisen tuosta minikokoisestakin!

Pia Nore kirjoitti...

pibu&tinde: joo, kyllä pajun punonta aikaa vie, mutta se on samanlaista kuin vaikka huovutus, että se vie ajatukset kokonaan mukaansa, eikä muista muuta! Ja pikkukorin onnistuminen saattoi olla ihan vasta-alkajan tuuria, onnistuisikohan seuraava...

Anonyymi kirjoitti...

Ihan hienoja pikkukoreja oot aikaan saanutkin :)